Minkätaatta pitäes ruuhkiin muuttoo? – "Tiällä piäsöö kavun yillii ilima juoksuaskeleeta"

Siinä myö Savon ”tytöt” seestä torotettiin laena-aatolla karmeessa ruuhkassa pikkukaapunnin liepeellä, jossae Gartajärven eteläpuolella. Tiivis jono liikahti 15 minnuutissa ehkä parisen metriä.

Italialaesethan oellii koetmatkalla työpaekoeltaan, sen tähe kiertoliittymät, joeta siellä kyllä on piisalle asti, tukkeetuvat ja tolokuton ryysis oelj valamis.

Myö poloset kääpäläeset luultiin ensiks, että jokkii onnettommuus tukkii tien. Vuan ee, italijaanoen jokapäevänen ruuhkahan se vuan oelj.

Sielläpä ryysiksessä mieleen jutkahti, mitenkä heleppoo on elämä koetkonnuilla Ylä-Savossa.

Meellä sitä ee oo ruuhkoo eekä äkämystynneetä aatomiehiä tae -naesia. No, ee aenakkaa nii paljo, että kannattas maenita.

Meekäläesten neljän ruuhkoo ee voe parraalla tahollakkaa sannoo ruuhkaks. Se kun kestää vuan varttitunnin, jonojae syntyy korkentaan toviks punasiin.

Tiällä piäsöö kavun yillii ilima juoksuaskeleeta. Paetsi, jos siellä kuahoo joku reekäpiä.

Minkätähen immeeset sitte haluvaa pakkaatua ehoentahoen elämään tungoksee, ruuhkii, jonottamissee, metelii, kaeken kalleeteen, kiireesee, ilimansuahteehi keskelle?

Työpaekka lienöö isoen hookutin, vuan onhan niitä tiälläe.

Hyviä puolija esjmerkiks Etelä-Suomessa asumisesta keksin vuan kaks: ulukomaelle piäsöö näpsäkämmin kun muualta Suomesta. Niin ja onhan kulttuurjtarjontoo pilivin pimmeen.

Suattaahan se kuitennii olla niinnii, että melekonen jookko ”kaapuntilaesista”, ee kää missää koen ja työpaekan ulukopuolella. Tae aenakkii yle harvoe.

Veekkoonpa, että myö ”mualaeset” ramutaan usseemmin teatterj-, konsertti- ja taejenäättelyissä, kun mittee isoessa kaapuntipaekoessa elävät.

Kasvukeskusten immeeset väettäävät, että ”eehän teellä oo mittää” tae, että joku Iisalami tae Kiuruvesj, nehän oovattii jossae Jumalan selän takana.

Täkäläesten huippuyrityste on ollu vaekeeta suaha työntekijöetä just tuon ”ee mittää” takija.

Minä sitä haluvaesinnii tietee, mittee se on se ” ee mittää”, ku tiällä on kuitennii kaekkee? Tae no, melekeen kaekkee.

Ja sikstoesekseen: kuka sen tietää, mitenkäpäen Jumala seesoo?

Voe kun ymmärtäesivättii, mitenkä yksinkertasta, lepposoo ja evullista on elellä muaseetukaapunnissa tae -pitäjässä.

Sen lisäks sielu leppee kaaniissa järvimaesemissa eevätkä ruuhkat ja kiire rassoo hermoja.

Kannattaa toellae lukkee Haankedon Janin listoomat, aennae kymmenen hyvvee syytä ellee Ylä-Savossa. Juttu oelj tässä lehessä muutama viikko sitte.

Tänä syksynä kysästiin kansanevustajilta, kehittäskö hyö kasvukeskuksia vae koko Suomee. Iso osa evustajista oelj koko Suomen kehittämise kannalla.

Kuitennii yks nuerj naesevustaja sannoo pammaatti teeveessä, että kasvukeskuksiahan sitä pittää suosia, niissä kun on rentikästä asuva. Hah, muoti-ilimiöstäkö tässä onnii kyse.

Siinä tappaaksessa ee aata muu kun kiäntee kehäkolomosen ulukopuolella asuminen iha superrentikkääks. Että eekun vuan tervetulloo Ylä-Savvoo!

Piätoplokkaat pitänöövättii huolen myössii siitä, ettee muuta Suomee ennee näevetetä ( luve: lakkaateta/ vähennetä/ keskitetä esjmerkiks valtion palaveluita, niinku verotoemisto, Kela, polliisi, käräjäoekeos, terveevenhuolto jne.).

Eekä tehhä muitakkaa muaseutua näevettäviä piätöksiä. Sillonha meellä tiällä Ylä-Savossa oes iha kaekkee, mittee immeene hyvvää elämää tarvihtookii.

Kirjottaja on Iisalamen Sanomiin entinen toemittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.