"Otetaan mallia Unkarista hyvässä, ei pahassa"

Oikeusvaltioperiaate on noussut kuumaksi puheenaiheeksi Suomen aloitellessa kolmatta EU-puheenjohtajuuskauttaan. Keskustelunaihe on varsin ylevä, tosin ilman konkreettisia esimerkkejä vaikeasti avautuva.

Yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista on sitoa EU-tukirahojen saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tarkoituksena on laittaa useita EU-tukimiljardeja saava ja raja-aidoilla höystettyä maahanmuuttopolitiikkaa harjoittava Unkari ja sen itsevaltainen pääministeri Viktor Orban aisoihin, jotta väärä poliittinen viritys ei leviäisi muihin EU-maihin.

Transparency International on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka tarkkailee korruptiota ja julkaisee vuosittain niin sanotun korruptioindeksin. Se lasketaan keskiarvona erilaisten hallinnon luotettavuutta ja yritysilmastoa tutkivien kansainvälisten järjestöjen kyselytuloksista.

Kaikki Pohjoismaat ovat tällä koko maailman listalla kymmenen parhaan joukossa, Tanska ykkönen ja Suomi hienosti kolmas. Suomella ja Pohjoismailla on siis oikeutettu asema vaatia muilta parannusta.

Unkari sen sijaan on Transparencyn listalla sijalla 64. Sijoitus on heikko ja kielii hallinnon ongelmista. Muut EU-maat eivät voi vuodesta toiseen sallia tilannetta, jossa Unkari kehittyy muiden EU-maiden rahoilla, mutta ei pidä huolta oikeuslaitoksen, median ja kansalaisjärjestöjen vapaudesta.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, opettaa vanha sananlasku. Unkarin arvostelussa ei pidä jättää kertomatta mitalin toisen puolen asioita eli sitä, mitä Unkarin taloudessa ja työllisyydessä tapahtuu. Kehitys on ollut Euroopan nopeinta.

Unkari rakentaa EU-rahojen avulla infraa kuntoon. Uudet moottoritiet lisäävät turvallisuutta ja kilpailukykyä, mutta ennen kaikkea työllistävät. Suomi ei näin tee eikä EU-rahoja käytetä vipuna nopeisiin liikenneväyliin juuri lainkaan. Jossakin on näin sovittu.

Näistä infra-asioista kannattaa pääministeri Orbanin kanssa jutella, jottei keskustelu hyvien kauppakumppanimaiden kesken mene liian yksioikoiseksi. Hän voi antaa erinomaisia neuvoja. Hyviä teitä Unkarissa tarvitaankin, sillä yhdeksään prosenttiin laskettu yhteisövero houkuttelee erityisesti saksalaisia autotehtaita jopa köyhään Itä-Unkariin.

Työttömät ovat Orbanin valtakaudella saaneet töitä, ja työttömyysprosentti on useana vuotena alkanut kolmosella. Keinot eivät ole olleet helppoja, mutta Orban on pystynyt ne puolueensa tuella läpi viemään.

Kirjoitan Unkarista sen takia, että siellä on osattu panna talouden pyörät pyörimään ja ihmiset töihin uudistuksilla, EU-tuilla ja kansallisella velkavivulla. Se on nostanut kansallista itsetuntoa ja ihmiset ovat ylpeitä Unkarin menestyksestä.

Aikaa on osattava lukea ja on myös uskallettava tarttua tilaisuuteen. Suomi saanee kolmenkymmenen vuoden kiinteäkorkoista lainaa alle prosentin korolla. Mitä tekee Suomen hallitus? Se laittaa isoja infrahankkeita jäihin eikä uskalla tehdä työelämän kannustinloukuille mitään. Ei niin voi menestyä. Menestyksen nälkä puuttuu. Otetaan mallia Unkarista hyvässä, ei pahassa.

Kirjoittaja on iisalmelainen kansanedustaja (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.