Politiikkaa lautasella – "Pelkällä vedellä eivät hampaat kehity tai luusto pysy kasassa"

Pitkään politiikkaa seuranneet muistavat, kuinka EU-jäsenyyden aluksi Suomessa syntyi kiista siitä, kuka Suomea edustaa EU-huippukokouksissa. Tätä pääministerin ja presidentin välistä edustuskysymystä kutsuttiin lautaskiistaksi. Nyt lautaset ovat palanneet politiikkaan, mutta ihan eri syystä.

Muutamissa kunnissa ja kaupungeissa on tehty aloitteita, joilla pyritään vähentämään lihan ja maidon hankkimista julkisiin keittiöihin. Käytännössä siis aloitteiden takana olevat poliitikot haluavat päätöksillään rajoittaa lasten ja vanhusten – heitähän julkiset hankinnat lähinnä koskevat – mahdollisuutta saada jokapäiväisen ateriansa osana maito- ja lihatuotteita.

Viimeisimpänä tällainen keskustelu on puhjennut Helsingissä, jossa kokoomuslainen valtuutettu ilmoitti, että maidon tarjoilun lopettaminen päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa olisi hyvä ilmastotoimi. Oi aikoja, ehkä tapojakin, tuumisivat varmasti jo muinaiset polvetkin.

Tutkimustietoa seuraavat tietävät, että suomalaisen maidon ilmastovaikutukset ovat jopa pienemmät kuin esimerkiksi kaurapohjaisilla maidonkorvaajilla. Ja jostakin lasten, nuorten ja ikäihmisten on saatava riittävän ravitsemuksellista ruokaa. Pelkällä vedellä eivät hampaat kehity tai luusto pysy kasassa.

Meille yläsavolaisille toivottavasti on selvää, että erityisesti täällä paikallisesti tuotettu maito ja naudanliha ovat mahdollisimman ilmastoystävällisiä. Ylä-Savon lehmät syövät nurmea, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ilmakehästä. Lopputuotteena on proteiinipitoista ja ravitsevaa maitoa ja lihaa – ilmastoystävällistä lähiruokaa. Minun maalaisjärkeeni sopisivat siksi ennen muuta sellaiset aloitteet, joilla tuetaan lähiruuan saatavuutta julkisten keittiöiden raaka-aineeksi.

Ilmastokeskustelu poliittisten päätösten taustaksi on tärkeää. Meidän on löydettävä tapoja hillitä ilmaston lämpenemistä ja varmistettava, että jätämme maapallon kohtuullisen hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Poliittinen keskustelu on kuitenkin saanut Suomessa erikoisia piirteitä. Viimeisen vuoden aikana on puhuttu polttomoottoreiden kieltämisestä, lihaverosta ja jopa perheiden lapsiluvun rajoittamisesta.

Suomi on aina osannut ratkaista etunenässä maailman suurimpiakin ongelmia. En halua antaa lapsille tai vanhuksille syyllistävää mielikuvaa, että juuri heidän päivittäinen ruokailunsa on syypää ilmaston lämpenemiseen. Sen sijaan haluan omalta osaltani vahvistaa lasten, nuorten ja kaikkien uskoa siihen, että onnistumme ratkaisemaan ilmastonmuutoksenkin. Ja että elämäntapamme on aina perustunut järkevään ja kohtuulliseen kulutukseen, mikä on maapallon kantokyvyn kannalta olennaista.

Politiikassa pitäisikin ehkä ottaa käyttöön meille kaikille aikoinaan opetettu lautasmalli. Reipas puolikas perehtymistä aihealueeseen ja tutkimustietoon, neljännes järkeä ja loput pyyteetöntä halua parantaa ihmisten arkea. Tällöin lautaselle eivät enää sopisi vouhotus tai syyllistäminen. Maistuisi mainiosti ainakin minulle.

Kirjoittaja on Iisalmessa asuva keskustan puoluesihteeri.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.