Puurakentamista on alettava vauhdittaa toden teolla koko mantereella

Metsä on aina tarjonnut suomalaisille toimeentuloa ja turvaa, ravintoa ruumiille ja sielulle. Olemme osanneet hyödyntää tätä luonnonvaraamme monipuolisesti ja vastuullisesti.

Metsän arvokasta antia on rakennusmateriaali vailla vertaa. Puusta voitaisiin rakentaa nykyistä paljon enemmänkin, samalla työllistäen ja puurakentamisen jaloa taitoa ylläpitäen ja kehittäen. EU:ssa puun osuus kaikesta rakentamisesta on tällä hetkellä vain neljä prosenttia. Lisäämisen varaa on siis reilusti. Puurakentamista onkin alettava vauhdittaa toden teolla koko mantereella.

Toimenpiteitä tarvitaan niin EU:n tasolla kuin maakunnissa. Pohjois-Savossa pian käynnistyvä Ratkaisu on Puussa -hanke näyttää tässä esimerkkiä sitouttamalla rakentamisen eri osapuolet laajasti puurakentamiseen. Hanke osuu napakymppiin, jos sen ansiosta puurakentamisen osuus julkisten kohteiden rakentamisessa ja infrarakentamisessa lisääntyy. Mikäli tähän sitouduttaisiin koko EU:ssa, olisivat hyödyt ilmastolle ja ympäristölle ja ihmisten hyvinvoinnille moninkertaiset.

Puurakentamisen hyödyt ovat kiistattomat. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, sillä puun sitoma hiili säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään ja vaikuttaa koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. Rakentaminen ja rakennukset vastaavat tällä hetkellä Suomessa noin kolmasosaa kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa niin sanotun Green dealin, vihreään kehitykseen tähtäävän ilmasto-ohjelman. Käytännössä kyseessä on tiukka listaus lukuisista toimista, joiden avulla EU pyrkii torjumaan ilmastonmuutosta ja hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Tässä kunnianhimoisessa ilmasto-ohjelmassa biotalous ja puurakentaminen ovat valitettavasti jääneet melkein huomiotta. On käsittämätöntä, että ohjelmassa biotalous kuitataan vain kahdella virkkeellä, eikä puurakentamisesta mainita sanaakaan todistetuista ilmastohyödyistä huolimatta.

Näin tärkeän asian sivuuttamista ei voi katsoa läpi sormien, joten jätin komissiolle asiasta kirjallisen kysymyksen. Aiemmin biotalouden ja puurakentamisen ilmastohyödyt on tunnustettu muun muassa komission vuonna 2018 julkaisemassa energia- ja ilmastovisiossa sekä biotalousstrategiassa, mikä tekee tapauksesta vieläkin kummallisemman. Vaadin kirjallisessa kysymyksessä myös koko EU:n kattavaa puurakentamisohjelmaa.

Positiivista on se, että EU päivittää metsästrategiansa tulevana syksynä. Tässä puurakentamisella ja biotaloudella on oltava ansaitsemansa painoarvo.

Luottamus puurakentamiseen syntyy vain tekojen ja esimerkkien kautta. Pohjois-Savo ja Suomi ovat kehityksen eturintamassa. Meillä valmistetaan myös vientiin puurakentamisen elementit ja tuotteet. Nyt suomalaisten on jälleen kerran aktivoiduttava yhdessä EU:n päätöksentekopöydissä, jotta puurakentamiselle luodaan kunnon EU-tason kannustimet ja kysyntä.

Onnistuessaan kehitys toisi alueellemme lisää työpaikkoja ja verotuloja. Ja ilmasto kiittää.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk. / Renew Europe), joka toimii muun muassa maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.