Sote hallitsee edus­kun­ta­vaa­leja, mut­ta kes­kus­te­lua pitäisi käydä myös EU:n tu­le­vai­suu­des­ta – "Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa ratkaistaan Suomen ruoantuotannon tulevaisuus"

EU päi­vit­tää par­hail­laan alu­e­po­li­tiik­kaan­sa, joka tu­kee ja oh­jaa maa­kun­tiem­me ke­hi­tys­työ­tä.

Vaik­ka alu­e­po­li­tii­kan kes­ki­ös­sä on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut huo­li uni­o­nin köy­him­pien jä­sen­mai­den pär­jää­mi­ses­tä, ovat suo­ma­lai­set maa­kun­nat, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi, hyö­ty­neet sen ra­hoi­tuk­ses­ta vuo­sien saa­tos­sa mer­kit­tä­väs­ti.

EU:n alu­e­tu­kien tur­vin on pa­ran­net­tu yri­tys­temme kas­vua ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä, lii­ken­teen pul­lon­kau­lo­ja ja maa­seu­dun elin­voi­maa. Ny­kyi­sel­lä kau­del­la EU in­ves­toi 1,5 mil­jar­dia eu­roa suo­ma­lais­ten maa­kun­tien kas­vuun ja työl­li­syy­teen. Seu­raa­val­le kau­del­le on lu­vas­sa 100 mil­joo­naa eu­roa enem­män.

Euroopan par­la­men­tis­sa alu­e­po­liit­ti­ses­sa uu­dis­tuk­ses­sa on edet­ty jo pit­käl­le. Ra­hoi­tus­sään­nöt lyö­tiin luk­koon vii­me vii­kol­la Stras­bour­gis­sa, kun par­la­ment­ti ää­nes­ti kaik­ki jä­sen­maat ja alu­eet kat­ta­van alu­e­po­li­tii­kan puo­les­ta. Sa­mal­la par­la­ment­ti tur­va­si Suo­mel­le ja Ruot­sil­le tär­ke­än har­vaan asut­tu­jen alu­ei­den eri­tyis­ra­hoi­tuk­sen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on hy­vit­tää poh­joi­ses­ta si­jain­nis­ta ja pit­kis­tä vä­li­mat­kois­ta koi­tu­via py­sy­viä hait­to­ja.

Toi­nen tär­keä virs­tan­pyl­väs saa­vu­tet­tiin tam­mi­kuus­sa, jol­loin hy­väk­syt­tiin EU:n ra­ja­oh­jel­mia oh­jaa­va la­ki­a­se­tus. On­nis­tuim­me kään­tä­mään ko­mis­si­on poh­ja­e­si­tyk­sen, joka oli­si mer­kin­nyt Suo­mes­sa mer­kit­tä­viä leik­kauk­sia sekä me­ri­ra­ja- et­tä Ve­nä­jä-yh­teis­työ­hön.

Alu­e­po­li­tii­kan uu­dis­tuk­sen lo­pul­li­set yk­si­tyis­koh­dat jää­vät seu­raa­van par­la­men­tin pää­tet­tä­väk­si. On pidettävä huoli, että Suomi saa jatkossakin erityisrahoitusta perustuen harvaan asutukseen. Maa­kun­nil­le alu­e­po­li­tii­kan uu­dis­tuk­sen vii­meis­te­lys­sä on pal­jon pe­lis­sä. Tar­vit­sem­me kau­pun­kien ja maa­seu­dun yh­teis­työ­tä ra­ken­ta­vas­ti aja­van EU-par­la­men­tin, joka nä­kee alu­e­po­li­tii­kan tär­ke­ä­nä osa­na EU:n tu­le­vai­suut­ta. Siksi eurovaalit ovat maakunnille tärkeät.

Suomessa sote hallitsee edus­kun­ta­vaa­leja, mut­ta toi­voi­sin niis­sä käy­tä­vän kes­kus­te­lua myös EU:n tu­le­vai­suu­des­ta: maataloudesta, alueiden kehittämisestä, Suo­men ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­ta lin­jas­ta sekä kauppapolitiikasta.  On myös puhuttava metsien käytöstä sekä ilmasto ja energiapolitiikasta, joista on luvassa runsaasti uutta EU-lainsäädäntöä ensi kaudella, jotka tulevat toimeenpantavaksi myös kotimaassa.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa ratkaistaan Suomen ruoantuotannon tulevaisuus, ja on aivan keskeistä minkä linjan seuraava hallitus valitsee, sillä päätökset uudistuksen sisällöstä venyvät vuoteen 2020 saakka.

Nämä kaikki aiheet kytkeytyvät yhteen Euroopan ja kotimaan päätöksenteossa ja näin eduskunta- ja eurovaaleissa. Tu­le­van pää­mi­nis­te­rin ja hal­li­tuk­sen on tar­tut­ta­va heti toimeen, kun Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajana heinäkuussa 2019 sekä puolustettava Suomen etua kaikilla rintamilla.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Hän toimii muun muassa kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) jäsenenä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.