Syyllinen vai ei?

Moni tuntee syyllisyyttä ja ahdistuu, kun testaa hiilijalanjälkensä. Tein testin minäkin, mutta en ahdistunut, vaikka asumiseni omakotitalossa aiheuttaa aika ison hiilijäljen.

En tunne syyllisyyttäkään, sillä pakkohan ihmisen on jossakin asua. Syötäväkin on, ja autolla ajettava. Varsinkin näillä seuduin, kun julkinen liikenne on, mitä on.

Sähköä on käytettävä ja puita uunissa poltettava sähkölaskun pienentämiseksi.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, ettenkö pidä ilmasto- ja ympäristöasioita tärkeinä. Tietenkin pidän, luontoa ja ilmastoa täytyy suojella, mutta talonpoikaisjärjen käyttö ei tässäkään ole pahasta.

Ilmastonmuutos on taivahan tosi ja huoli maapallon tulevaisuudesta todellinen. Uskon tässä tiedemiesten ja -naisten tutkimuksiin.

Vaikka onkin ihmisiä, jotka hanakasti kieltävät koko karmaisevan kehityksen.

Syyllisyyteen ja ahdistukseen ei silti ole syytä, koska pienilläkin teoilla, vaikkapa jätteiden kierrättämisellä, on oikeasti merkitystä!

Suomessa otetaan ympäristöasiat onneksi vakavasti. Sähköä tosin tuotetaan vielä muun muassa kivihiilellä, mutta koko ajan kehitetään teknologiaa muun muassa jätteiden hyödyntämiseen energialähteenä.

Eikä aikaakaan, kun lehmien metaanipäästöt eli röyhtäisyt ja peräpään töräyttelyt osataan nekin hyödyntää energiaksi.

Niin kuin karjanlantaa jo hyödynnetään biokaasun tuotannossa, vaikkakin kokeiluluonteisesti vasta.

Gasumin verkkosivujen mukaan Valio on kokeilussa edelläkävijä. Se aloitti jo seitsemän vuotta sitten hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa lannasta biokaasua.

Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju.

Suomessa karja sontii vuodessa 15 miljoonaa tonnia. Tässä piilee Luonnonvarakeskuksen mukaan valtava hyödyntämätön energiapotentiaali.

Eipä ollenkaan paska juttu.

Luken mukaan lannasta tuotetun biokaasun vuosittainen energiasisältö voisi olla 1,5 terawattituntia, mikä vastaa noin 170 miljoonaa litraa bensiiniä.

Biokaasua valmistetaan nykyisin mm. biojätteistä ja jätevesilietteistä. Lanta varmistaisi raaka-aineen riittävyyden.

Ilmastokeskusteluissa on haettu syyllisiä myös lihantuotannosta, mikä harmittaa tuottajien puolesta.

Olen samaa mieltä
Atrian Jari Mustosen kanssa, että suomalainen liha ja ruoka ylipäätään tuotetaan eettisesti ja ilmastoystävällisesti. Tuottajat ovat myös jo vuosia tehneet töitä ympäristöä suojelevan tuotannon eteen.

On siis ympäristöteko syödä kotimaista ruokaa.

Jos ilmastokatastrofiin haetaan suursyyllisiä, niin ne kyllä löytyvät maailmalta.

Aivan ratkaisevassa roolissa kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tai jopa pysäyttämiseksi ovat tietenkin suurvallat ja kehitysmaat.

Erään puolueettoman tutkimuksen mukaan maapallolla on vain noin sata yritystä, jotka ovat vastuussa peräti 71 prosentista maailman kasvihuonepäästöjä. Sadasta vain 25 yhtiötä on vastuussa yli 50 prosentista hiilidioksidi- tai metaanipäästöjä.

Kerrassaan pysäyttäviä lukuja.

Ei ole yllätys, että yrityksistä suurin osa on Yhdysvalloissa, Kiinassa, Saudi-Arabiassa ja Venäjällä.

Saa siinä sitten pieni suomalainen tuntea syyllisyyttä, kun lämmittää taloaan puilla, ajaa autolla, syö lihaa, viljelee maata, kasvattaa karjaa ja kierrättää, minkä osaa.

Kirjoittaja on Iisalmen Sanomien entinen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.