Tarvitaan ainakin sote-uudistus, sotu-uudistus, kuntauudistus sekä työmarkkina- ja kilpailureformeja – Mitä paremmin talous ja työllisyys vahvistuvat, sitä vähemmän tarvitaan kipeitä toimia

Koronakriisi on koetellut voimalla maailmaa jo pari kuukautta. Myös Suomessa moni on sairastunut, moni suree kuolleita omaisiaan, monen toimeentulo on ehtynyt ja moni yritys on vaikeuksissa.

Onneksi tauti on pysynyt odotettua paremmin hallinnassa, ja rajoitustoimia on pystytty keventämään.

Kriisin myötä on käynnistetty laajoja ensiaputoimia, joita on kohdistettu erityisesti terveydenhuoltoon ja yrityksiin.

Yrityksiä on haluttu tukea, jotta Suomessa olisi kriisin jälkeen vahva elinkeinorakenne ja työpaikkoja. Jos yrityksiä ei auteta kriisin yli, suomalainen hyvinvointimalli on uhattuna.

Yritysten tuorein ensiaputoimi on toimialarajat ylittävä kannattavuustuki, jota on myös kutsuttu yleis- tai kriisitueksi. Hallitus kertoi siitä loppuviikosta.

Yleistuki tulee myöhään monen yrittäjän kannalta, mutta on parempi, että se tulee myöhään kuin ei milloinkaan. Moni tuen yksityiskohta on vielä auki. Se tulee kuitenkin tarpeeseen. Siihen käytetään noin puoli miljardia euroa, joten kyse ei ole mitättömästä tuesta.

Ensiapuvaiheen jälkeen taloudessa alkaa elvytysvaihe. Sitä valmistellaan kuumeisesti eri puolilla. Elvytysvaihe voi alkaa, kun on jonkinlainen varmuus siitä, että emme ajaudu taudin toiseen aaltoon. Jos hyvin käy, elvytyksen aika on syksyllä.

Jos tauti ja sen pelko ovat vahvana päällä, elvytys ei kannata, koska ihmiset eivät uskalla kuluttaa.

On tärkeä etsiä elvytystoimia, jotka vahvistavat kasvua, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja pitkällä aikavälillä julkisen talouden tasapainoa.

Hyvä esimerkki on kotitalousvähennyksen laajennus. Se lisäisi kulutusta, tukisi yrittäjyyttä ja parantaisi monen hyvinvointia.

Tärkeää on myös välttää veronkorotuksia, jotka ovat tehokas tapa tappaa talouden toimeliaisuutta. Tarvitaan myös työmarkkinauudistuksia ja investointeja esimerkiksi teihin ja rakentamiseen.

Kun toimia mietitään, pitää muistaa kotimarkkinoiden lisäksi vientiyritykset. Ne kohtaavat kovaa kilpailua maailmanmarkkinoilla, joita korona kovasti heiluttaa.

Elvytyksen jälkeen on vaihe, jota professori Vesa Vihriälän talousryhmä kutsui ”kipupaketiksi”.

Jälleenrakennustoimia luonnehditaan ”kipupaketiksi”, koska ne sisältävät uudistuksia, menonleikkauksia ja mahdollisesti veronkorotuksia, jotka eivät ole monelle mieluisia.

Vihriälän ryhmä arvioi, että kipupaketin suuruus on 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa 7–10 miljardia euroa.

Mitä paremmin talous ja työllisyys vahvistuvat, sitä vähemmän tarvitaan kipeitä toimia.

Siksi kannattaa tehdä vaikuttavia rakenneuudistuksia. Tarvitaan ainakin sote-uudistus, sotu-uudistus, kuntauudistus sekä työmarkkina- ja kilpailureformeja.

Näiden läpivienti ei ole helppoa. Mitä nopeammin ne laitetaan toimeksi, sitä paremmin Suomi toipuu ja sitä vähäisempi koronalasku jää tuleville sukupolville.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Viljelijöiden omaisuudensuoja ajaa tavallisen lain yli – Vaikuttaa siltä, että ympäristöministeriö haluaa vain suojella, hinnalla millä hyvänsä

Sari Essayah kolumnissaan: Suomen ei tule kasvattaa EU-vastuitaan – on edelleen pidettävä kiinni siitä, että jokainen maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan

Kun katu ei täyty askelista – Poikkeusolot näkyvät katukuvassa, kun ihmiset ovat poissa

Kuntatalouden syöksy jatkuu – Ilman valtion kompensaatiota kunnilla ei ole edellytyksiä huolehtia niille säädetyistä tehtävistä

Kotimaan matkailu nousee arvoonsa – Suurimmat eurot kotimaiselle matkailuelinkeinolle tuo suomalainen itse

Tarvitaan ainakin sote-uudistus, sotu-uudistus, kuntauudistus sekä työmarkkina- ja kilpailureformeja – Mitä paremmin talous ja työllisyys vahvistuvat, sitä vähemmän tarvitaan kipeitä toimia

Jo sana nautinto saa monen kasvot vääntymään – Tulee mieleen kaikkea “kiellettyä”

Miksi ihmeessä turvallisuuden mallimaa otti lepsumman koronalinjan kuin me? – Kaikki yhdessä luottavat siihen, että ruotsalaiset ovat oikeassa.

Aikansa alamaisia komenneltuaan diktaattorikin huomaa, että on raskasta, kun pitää aina itse päättää

Halataan heti, kun voidaan! Korona-aika on kirkastanut meille kaikille, että toisen ihmisen läheisyys on hyvinvoinnillemme välttämättömyys