Tuhat uutta lääkäriä ei ole ratkaisu – "Meidän on pidettävä huolta myös muiden sote-ammattilaisten riittävyydestä"

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistusta on tehty Suomessa jo toistakymmentä vuotta. Uudistus on ollut välttämätön ja kiireellinen jo pitkään. Ennen kaikkea uudistuksessa on kyse ihmisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden tasapuolisesta turvaamisesta koko maassa.

Ikääntyvässä Suomessa liian moni kohtaa sen palveluiden arjen, jossa terveyskeskuslääkärille ei pääse, vaikeuksiin joutuneet perheet eivät saa apua ja vanhukset jäävät ilman inhimillistä hoitoa. Meidän on taattava hyvät ja kaikkien saavutettavissa olevat terveyspalvelut kaikkialle. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelut on siirrettävä nykyistä laajemmalla järjestämisvastuulle.

Sosiaalidemokraattien suulla on tarjottu vastikään vaalilupauksena tuhatta uutta lääkärivirkaa. Tätä ajatusta on hellinyt myös Lääkäriliitto ja tarttuipa siihen viime sunnuntain Helsingin Sanomat. Totuus on kuitenkin, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmavyyhteä ratkaista lääkäreiden määrää lisäämällä.

Kyse on yksinkertaistavasta ja harhaanjohtavasta ajattelusta. Sote-palveluiden perusongelma on lääkäreiden määrää laajempi kysymys. Jos terveydenhuollon ongelmat ratkeaisivat 1 000 lääkärillä, olisivat demarit sen toteuttaneet viime hallituskaudella, kun heillä oli vastuuministereiden paikat.

Kansalaisten kannalta selkein ongelma on toki se, että lääkäriin ei pääse. Lääkäripula johtuu ennen kaikkea kuntien rahapulasta, jota nyt korjataan sote-uudistuksella. Ikääntyvässä Suomessa moni kunta on hankaluuksissa kykynsä kanssa järjestää riittävät ja yhtäläiset palvelut asiakkailleen. Uudistus vie palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakunnille ja rahoitusvastuun kunnilta valtiolle. Tämä tehdään sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen kestävyyden vuoksi.

Lääkäriliiton lukujen mukaan lääkäreiden määrä on noussut vuodesta 2000 viidellä tuhannella. Lääketieteen perustutkintokoulutusta on viime vuosina lisätty. Lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan. Sote-palveluiden ongelmat on lääkärimäärää laaja-alaisempi kysymys. Meidän on pidettävä huolta myös muiden sote-ammattilaisten riittävyydestä ja resursoinnista. Potilaan tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttää muun muassa hoitajia, fysio- ja toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä niin sosiaalitoimessa kun terveydenhuollossa sekä näiden saumatonta yhteistyötä.

Sote-ja maakuntauudistuksella pyritään järjestelmäremontin kautta vahvistamaan peruspalveluita. Tämä toivottavasti lisää myös perusterveyshuollon houkuttelevuutta lääkäreiden työpaikkana. Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus yhdistää sote-, kuntoutus- ja työelämäpalvelut saman järjestäjätahon eli maakunnan alle.

Se tarkoittaa puolestaan aivan uudenlaista mahdollisuutta ohjata ihmiset juuri hänen tarvitsemiensa palveluiden äärelle.

Kirjoittaja on kiuruvetinen kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja.

Uusimmat

Kolumnit

Kuka louhii kansallisaarteitamme tulevaisuudessa? – ”Löytäjä saa pitää” -periaate on 1700-luvun jäänne kaivoslaissa

Neljän vuoden kuluttua, seuraavien eduskuntavaalien aikaan meillä voi olla jo uudet viestintävälineet, joiden kautta vastaanotamme tietoa ja propagandaa

Niin pitkään kuin tärkeintä on saada tilastojen luvut laskuun, ei köyhyys lopu – "Yksi mahdollisuus olisi kaikille maksettava sosiaalituki"

Tässä ajassa ei tarvita enempää provokaattoreita ja epäsovun lietsojia – Visiona on Suomi, johon voit luottaa

Konmaritus ja kuolinsiivous kertovat omalla kielellään nykyajan ihmisten tavarapaljoudesta – "Tavaran merkitys tuli omalle iholleni 2000-luvun alussa eräänä syyskuisena sunnuntaina"

Monen nuoren on vaikea käsittää ruotsin opiskelun merkitystä – "Kannattaa lähestyä asiaa niin, että vähäinenkin kielitaito on rikkaus"

Aggressiivista käyttäytymistä selitetään esimerkiksi alkoholinkäytöllä – "Sen selityksen nojalla käytännössä kaikki Twitteriin kirjoittelevat olisivat lähes jatkuvassa humalassa"

Kolumnisti Emilia Parviainen nauttii talviautoilusta, erityisesti vanhalla omalla menopelillään: "Sen sisällä ei todellakaan tarvitse palella"

Nykyrakentaminen on kulutuskulttuurin kestämättömyyden ilmentymä, kirjoittaa Heli Kaarina Kananen: "Monet ovat menettäneet omaisuutensa ja terveytensä"

Olenko väärässä, jos väitän, että suomalainen urheilutapahtuma on hajuton, mauton ja väritön? – Seurojen markkinointipäälliköiden kannattaisi hakea oppia vaikkapa Torontosta