Tunnelukot vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiimme – Oletko pakenija, antautuja vai hyökkääjä?

"Vaikka en elä täydellistä elämää, valitsen enemmän ja enemmän tuntea iloa olosuhteista huolimatta.” (M. Chambers)

Elämässä on vaiheita, joiden keskellä voi olla vähän vaikutusmahdollisuuksia tai prosessit ovat pitkiä. Voit tuntea olevasi tilanteen armoilla. Erityisesti näissä tilanteissa on tarpeen kohentaa omaa olemista niillä keinoilla, joilla siihen voi vaikuttaa.

Akuutin tilanteen nostamien tunteiden purkaminen sekä aiemmin rakentuneiden tunnelukkojen käsitteleminen auttaa voimaan paremmin ja valitsemaan omaa hyvinvointia tukevaa ajattelua ja käyttäytymistä. Kriisi on itse asiassa oivallinen tilaisuus purkaa automatisoituneita ajatus- ja toimintamallejaan tietoisesti.

Mitä tunnelukot ovat?

Kimmo Takanen kertoo kirjassaan Tunne lukkosi (2011), miten tunnelukot vaikuttavat kaikkiin ihmissuhteisiimme. Ne vaikuttavat motiiviin, jonka vuoksi hakeudumme toisten seuraan ja siihen, miten pari- tai ystävyyssuhde toimii. Ne vaikuttavat tapaamme olla toisten kanssa ja suhtautua elämään.

Emme voi pitkäjänteisesti kohottaa ihmissuhteidemme laatua tai onnellisuuttamme, mikäli emme tiedosta tunnelukkojamme ja prosessoi niitä.

Tunnelukko on lapsuuden perheen olosuhteissa opittu haitallinen tapa kokea, ajatella ja käyttäytyä. Tunnelukko syntyy, kun lapsen emotionaaliset ydintarpeet, tai osa niistä jää täyttämättä ja lapsi pyrkii kompensoimaan tätä vaille jäämistä omalla ajattelullaan ja toiminnallaan. Luulen, että näin on ainakin joiltain osin tapahtunut useimmille meistä.

Kun kasvuolosuhteissa kehittynyt tunnelukko aktivoituu aikuisuudessa, lukitumme tiedostamattamme toimimaan lapsena opittujen selviytymiskeinojen mukaisesti. Tilanne, joka muistuttaa meitä epämiellyttävästä kokemuksesta aktivoi tunnelukon toimintaan, vaikka emme välttämättä itse tiedostaisi edes mistä on kyse.

Tunnelukot saavat meidät muun muassa uhrautumaan läheisissä ihmissuhteissa ja alistumaan vaativan ihmisen kanssa. Ne saavat meitä kaventamaan mahdollisuuksiamme. Tunnelukot myös saavat meidät vaatimaan itseltämme täydellisyyttä tai välttelemään haasteisiin tarttumista. Tunnelukkojemme vuoksi ajaudumme myös riippuvuuksiin. Tunnelukkojen vuoksi toistamme kerta toisensa jälkeen toimimattomia tapoja selvitä elämän ongelmista.

Tunteemme eivät ole varsinainen ongelma, vaan se, miten ne suorastaan pakottavat meitä ratkaisemaan aikuisessa elämässä ja esimerkiksi parisuhteessa ilmentyneet ongelmat lapsen oppimin keinoin. Sen vuoksi suhteissa tulevat tasaisin väliajoin esiin lapsenkaltaiset käyttäytymismuodot: yksi mököttää tai pakenee, toinen antaa periksi tai ei halua kantaa vastuutaan ja kolmas hyökkää, ellei saa asiaansa perille.

Oletko tutustunut tunnelukkoihisi? Oletko pakenija, antautuja vai hyökkääjä?

Kirjoittaja on FT, vapaa kirjoittaja ja hyvinvointivalmentaja.

Uusimmat

Kolumnit

Nuorilla on oikeasti syytä olla huolissaan ilmastonmuutoksesta, sillä heillä on koko elämä edessään

Jostain syystä naisen kehon luonnolliset asiat ovat tietynlainen tabu – "Harva meistä työpaikan kahvihuoneessa toteaa, että onpa kivuliaat kuukautiset menossa!"

Sote hallitsee edus­kun­ta­vaa­leja, mut­ta kes­kus­te­lua pitäisi käydä myös EU:n tu­le­vai­suu­des­ta – "Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa ratkaistaan Suomen ruoantuotannon tulevaisuus"

Soten kaatuminen tuskin oli suuri yllätys kenellekään – "Mielikuva puheensa pitävästä on vaalikentillä ehkä myönteisempi kuin kärkihankkeensa kanssa äänestyksessä kaatunut"

Sote-uudistus pitää valmistella loppuun parlamentaarisesti ja ripeästi – "Pohjois-Savossa on syytä istua yhteisen heimotulen ympärille miettimään, miten maakuntamme on valmis uusiin linjauksiin"

Vain sellaista politiikkaa voidaan kannattaa, joka takaa turvalliset ja terveelliset elinolosuhteet myös tänään eläville – "Ilmastonmuutoksen torjumisella perustellut päätökset ovat toimineet suomalaisten perusoikeuksien toteutumista vastaan"

Mikael Pentikäinen: Kasvu on hiipumassa, ja julkisen talouden tasapainottaminen veroja korottamalla on tuhon tie

Väestöennuste on märkä kasvoilleni läsähtävä rätti – Silti uskon, että valtavirralle on aina vastavoima ja jostakin löytyy aina se, joka esittää rohkean kysymyksen

Olisitko sinä minulle se oikea?

Maailmalla vastaantuleva suomalainen on ylpeästi juuri sellainen kuin on – "Rohkaisen ja kiitän, jatkakaa samaan malliin!"