Vain sellaista politiikkaa voidaan kannattaa, joka takaa turvalliset ja terveelliset elinolosuhteet myös tänään eläville – "Ilmastonmuutoksen torjumisella perustellut päätökset ovat toimineet suomalaisten perusoikeuksien toteutumista vastaan"

Kuluneen 10–15 vuoden aikana harjoitettu ilmastonsuojelupolitiikka on saanut minut vakuuttumaan siitä, että nykyihminen tässä ennen kaikkea pelastusta tarvitsee.

Tämän ovat huomanneet muutkin. Mustread-julkaisussa (5.3.2019) todetaan, että perusoikeuksia suojellaan heikosti ja kysytään, pitäisikö tuomioistuinten valvoa perusoikeuksien toteutumista enemmän? Vastaan, kyllä pitäisi.

Kovinkaan syvälliseen analyysiin ei tarvitse mennä huomatakseen, miten ilmastonmuutoksen torjumisella perustellut päätökset ovat toimineet suomalaisten perusoikeuksien toteutumista vastaan.

Tuulivoiman rakentaminen runsaskätisen syöttötariffin kannustamana on johtanut elinympäristöjen eriarvoistumiseen ja ihmiset sairastumaan melusta. Tuuliteollisuusalueiden rakentaminen on laskenut kotien arvon, jopa nollannut sen.

Rakennusten energiansäästöä varten taas on luotu lakeja, jotka ovat yhdessä riittämättömän rakennuskemikaalien sääntelyn kanssa luoneet myrkkytalo-ongelman. Lainsäädäntö, joka pakottaa rakentamaan paksuseinäisiä pullotaloja on johtanut altistusongelmaan, jonka vuoksi uuden asunnon hankkiminen on terveysriski.

Samaan aikaan olemme merkittävän ristiriidan äärellä: kun toisaalla energiaa ”säästetään”, toisaalla lisätään energiankulutusta rakentamalla yhteiskuntaa langattomien verkkojen varaan.

Jälleen ollaan myös rakentamassa uutta ja uudenlaista 5G-verkkoa. Jo 4G-verkoista tiedetään, että langattomien yhteyksien energiankulutus on suurta kiinteisiin verkkoihin verrattuna. Valokuitu on tunnetusti energiapihiratkaisu.

Lisäksi koteihin markkinoidaan älylaitteita ilman, että tarkkailtaisiin niiden vaikutusta energiankulutukseen. Yhden, kahden henkilön asunnon sähkönkulutus voi kasvaa jopa 15 prosenttia, jos talon jokainen laite hallittaisiin älylaitteiden avulla.

Olisi kai jo aika herätä siihen, että ihmisen luonnonherruus- ja luonnon omistusmentaliteetin synnyttämät ongelmat eivät korjaudu lisäämällä tavaraa. Kaukana tuotettujen ja metalleja tarvitsevien tuotteiden lisäkuluttaminen ei ole todella vihreää politiikkaa. Tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja, tarvitaan kestävämpää kulttuuria.

Jos samalla tarmolla, jolla meidät on nyt saatu pelkopohjaisesti työskentelemään ilmaston pelastamiseksi, pelastaisimmekin itseämme meitä kuormittavilta ympäristöaltisteilta sekä siirtyisimme kauttaaltaan luonnonmukaisten, turvallisten ratkaisujen ja valmisteiden käyttöön, maapallo voisi pelastua tämän toiminnan sivutuotteena.

Esimerkiksi maan ja metsän käyttö hiilen sidonnassa ei tuota ympäristöaltisteita ja vahingoita ihmistä samaan tapaan kuin nämä muut tässä esille ottamani ratkaisut vahingoittavat. Metsänielua myös voidaan taitavan metsänhoidon avulla kasvattaa.

Vain sellaista politiikkaa voidaan kannattaa, joka takaa turvalliset ja terveelliset elinolosuhteet myös tänään eläville.

Kirjoittaja on FT, vapaa kirjoittaja ja hyvinvointivalmentaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.