Ylä-Savossa ollaan liikenteessä oikeaan suuntaan yhteistyön hengessä – harmi vain, että tämän tästä joku heilauttaa kuntaliitoskorttia

Ajatus kuntaliitoksesta alueen pelastajana on auttamatta vanhanaikainen ja muutenkin ongelmallinen. Valtiovalta on kannustanut kuntia yhdistymään innokkaammin ja vähemmän innokkaammin jo vuosikymmenten ajan. Kuntaliitosten tuloksia on äärimmäisen vaikea arvioida – muutos ottaa oman aikansa eikä tuloksia synny lyhyellä aikavälillä. Mikään nopsa pelastusautomaatti kuntaliitos ei todellakaan ole.

Ymmärrän joidenkin iisalmelaisten halun tehdä Iisalmesta Ylä-Savon keskuskaupunki ennen maakuntauudistuksen etenemistä. Jos kiuruvetisten peikko on Iisalmi, niin iisalmelaisille peikkojen peikko on hyvän elämän pääkaupungiksi julistautunut Kuopio. Roskaa ei kannata lähteä poistamaan toisen silmästä, jos omassa tököttää hirsi.

Ylä-Savon sote perustettiin aikanaan Paras-hankkeen siivittämänä. Yhtymässä on ollut paljon hyvää ja kuluja on varmasti saatu suitsittua paremmin kuin jokaisen kunnan omana toimintana. Kiuruvedeltä lakkautettiin pitkän harkinnan jälkeen akuuttivuodeosasto. Sen luvattiin tuovan Kiuruvedelle säästöjä reipas 400 000 euroa vuodessa. Itsekin ajattelin, että on suurta viisautta tukea yhtä akuuttivuodeosastoa Ylä-Savossa.

Vaan kuinkas kävikään: säästö osoittautui kertaluonteiseksi ja vuodeosastopaikat ovat laskeneet Iisalmessakin 103:sta reippaaseen 80:een. Lasku vuodeosastopaikoista löytää edelleen tiensä Kiuruvedelle – nyt vain työpaikat karkasivat etemmäs. Panostus Ylä-Savon yhteiseen hyvään ja koko alueen vahvistamiseen haihtui hetkessä.

Kuntaliitosten on luvattu tuovan elinvoimaa ja lisäävän alueen houkuttelevuutta niin asukkaiden kuin yritysten silmissä. Lupaukset ovat kuitenkin osoittautuneet katteettomiksi.

Muun muassa Kari Leinamon tutkimuksen mukaan liitosaluetta ei kehitetä samalla tavalla kuin itsenäistä kuntaa kehitettäisiin, ja palvelut saattavat siirtyä liitosalueelta keskustaajamaan. Samaisen tutkimuksen mukaan vapaa-ajan sivistys- ja harrastustoimintaan liittyvä tarjonta jää liitosalueilla itsenäistä kuntaa suppeammaksi.

Suuremman ja vahvemman paikasta haaveilevien mielestä nämä varmasti ovat vain kliseisiä pelkoja. Laaja väestöpohja ei kuitenkaan takaa onnistuneita palveluita. Syy tuskin löytyy pelkästään paikallispoliitikoista ja hallintorakenteista. Jos haluaa tehdä oman laadullisen tutkimuksen, kannattaa suunnata vaikkapa Varpaisjärven ja Maaningan torille ihmisiä jututtamaan, mitä mieltä kuntaliitoksista ollaan.

Kokenut kuntaliitosselvittäjä Jarmo Asikainen pitää liitosten hyötynä positiivisen kriittisyyden syntymistä – alueilla on alettu miettiä, mitä tehdään ja miten tehdään. Uskon tämän onnistuvan meiltä ilman liitoksiakin. Kuntien välinen yhteistyö ei vaadi kuntarajojen poistamista. Pakko on huono motivaattori. Ylä-Savossa ollaan liikenteessä oikeaan suuntaan yhteistyön hengessä – harmi vain, että tämän tästä joku heilauttaa kuntaliitoskorttia. Yhteistyön edellytyksiä kun ovat keskinäinen arvostus, kunnioitus ja luottamus.

Se, että vaikkapa Rytkyn koulu- tai palikyytejä mietittäisiin Iisalmen kaupungintalolta käsin, tuskin parantaisi tilannetta. Sama rahakin niihin menisi ja saattaisipa siinä hetki lipsahtaa, kun virkamiehet lisäisivät paikallistuntemustaan. Toki, jos rytkyläisille ja meille muille maalaisille rakennetaan uusi reservaattikerrostalo Iisalmeen tai oikeastaan saman tien Kehä kolmosen sisäpuolelle, saadaan kaupunkeihin uusia asukkaita ja turha kuluerä maaseudulta pois kuleksimasta!

Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) ja äidinkielenopettaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.