Eläkeläisten ostovoima on enää noin puolet palkansaajien ostovoimasta! – "Väliaikaisratkaisu on ollut voimassa jo 24 vuotta"

Vaikka Suomen bruttokansantuote per asukas on seitsenkertaistunut vuodesta 1945, se ei ole vuoden 1996 jälkeen kasvattanut – vaan päinvastoin – vähentänyt eläkeläisten ostovoimaa. Pitkälti itse aiheutetun laman, jolloin yhteiskunta kaatoi noin 65 000 yritystä, jälkimainingeissa eläkejärjestelmäämme tehtiin rakenteellinen muutos ottamalla vuonna 1996 käyttöön niin sanottu ”taitettu palkkaindeksi”.

Taitettu indeksi markkinoitiin väliaikaisratkaisuna, joka puretaan 3–4 vuoden kuluessa eli heti kun ”ajat paranevat”. Väliaikaisratkaisu on ollut voimassa jo 24 vuotta. Purkulupauksesta on jäljellä vain se, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan 1995 vuoden 36 miljardin euron tasosta nykyiseen 193,4 miljardiin. Vastaavana ajankohtana ansiotasoindeksi on kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 96,7 prosenttia, mutta eläkeindeksi vain 48,8 prosenttia.

Vain viidenneksellään palkkaindeksiin sidottuna eläketuloaukko on kasvanut vuosi vuodelta, niin että esimerkiksi vuonna 1995 tai sitä ennen eläkkeelle jääneiden kohdalla jälkeenjääneisyys oli jo vuoden 2018 lopussa 32,2 prosenttia. Muun muassa 80 vuotta täyttäneiden tai sitä vanhempien työeläke on keskimäärin 1 172 euroa kun ansiotasokehitykseen sidottuna se olisi ollut vuoden 2017 lopussa 1 532 euroa. Eroa siis 360 euroa kuukaudessa, vuodessa 4 320 euroa.

On äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksi eduskunta ei edes ota käsittelyyn asiaa, jota se itse päätöstä tehdessään markkinoi väliaikaiseksi. Ei kai eläkejärjestelmän tarkoitus ole kasvattaa kansallisvarallisuuttamme – vieläpä sijoitettuna pääasiassa kansainvälisille pääomamarkkinoille – vaan huolehtia sen sukupolven, joka nosti köyhän Suomen yhdeksi maailman vauraimmaksi maaksi, vanhuuden vuosista.

Eläkeyhtiöiden johto lobbareineen lanseeraa mielellään 2,5 ja 3,5 prosenttia uhkakuvaisia sijoitustuottoja, kun julkisten muun muassa OMXH-25 ja OMXH-15 keskimääräiset vuosituotot ovat olleet viimeiset 30 vuotta 9,3 prosenttia ja 11,4 prosenttia.

Siilinjärveläinen Paavo Jauhiainen laski myös esimerkin omaisesti, että muun muassa eläkeläisten todella korkeasta marginaaliveroprosentistakin johtuen vaikkapa yhteensä 2,2 miljardia euron lisätulosta verottajalle jäisi peräti noin miljardi euroa. Tämän suuruusluokan tasokorotus nostaisi suuren määrän eläkeköyhyydessä elävistä vanhuksista köyhyysrajan yläpuolelle.

Edelleen tätä kautta syntyneillä verotuloilla olisi mahdollista toteuttaa merkittäviä parannuksia kaikkein vähätuloisimpien ihmisten toimeentuloon. Jos tuosta noin miljardin euron verotulosta käytettäisiin vaikkapa vain puolet kansan- ja takuueläkkeen nostamiseen, niin ne nousisivat todella merkittävästi – ja ilman että julkiselle taloudelle koituisi penninkään lisärasitetta.

Tämänkaltaisten muutosten jälkeen eläkeläiskotitalouksille jäisi kansantalouden elvytysvaraa, muodossa jos toisessa yhteensä 1,2 miljardia euroa. Tällä olisi luonnollisesti hyvin merkittävä vaikutus kansantalouden kotimarkkinakysyntään ja sitä kautta taas uusiin verotuloihin. Eli dynaamiset vaikutukset heijastuisivat läpi kansantalouden toimeliaisuuden.

Eläkeläisillä toki on asuntovarallisuutta, mutta kyseisellä varallisuudella ei kuitenkaan makseta jokapäiväiseen kulutukseen, lääkitykseen tai hoitoon liittyviä kuluja. Ja siirtyyhän tuokin varallisuus aikanaan seuraaville sukupolville eli heille, jotka ovat saaneet ”valmiilta” yhteiskunnalta todella paljon enemmän, paljon enemmän kuin mitä vaurautemme luonut sukupolvi.

Eläkeläisten painolastina ei valitettavasti ole vain taitetun indeksin jatkuvasti köyhdyttävä liekanaru, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset asemaa siten, että eläkeläisten on maksettava työttömyys- ja työeläkemaksua vastaava summa verona. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että eläkeläiset maksavat ko. maksuja aina kuolemaansa saakka.

Niinpä eläkeläinen maksaa esimerkiksi 9,30 prosenttia enemmän veroja kun vastaavan 1 343 euron kuukausipalkkalainen, 10,34 prosenttia enemmän kuin 1 757 euron kuukausipalkkalainen ja 10,19 prosenttia enemmän kuin 2 273 euroa ansaitseva. Tämä on perustuslain vastaista sen 2. luvun 6. pykälän mukaan. Toisin sanoen valtio rikkoo itse perustuslakia; tekee rikoksen kuukausittain jokaista eläkeläiskansalaistaan vastaan.

Heikki Elonheimo, eläkeläinen / yrittäjä, Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.