Hereillä saranakohdassa: Yksinäisyyteen ja ahdistukseen ei pidä eristää ketään, myös terveyspalvelujen jatkuvuus on turvattava

Meidät on pysäytetty kansallisesti ja globaalisti uuden eteen. Kansainvälisen tilanteen ja suurvaltojen taloudellisten ja turvallisuusjännitteiden arvaamattomaksi saranaksi tulevaisuuteen muodostuu pandemia.

Suomessa kuten lähes kaikkialla Kiinan toimia ja virusta vähäteltiin ja flunssiteltiin. Vielä Italiankaan vaikutuksiin ei osattu reagoida ennakoivasti ja operatiivinen ote viipyi. Testauksia ja suojaimia ei suositeltu, paha olisikin ollut kun niitä ei ollut. Pääministeri Sanna Marinin johdolla on kuitenkin hallitus määritellyt väestön suojaamisen ja kansallisten toimien strategian. Kompurointia toki on ollut huoltovarmuuden järjestelmässä ja epäselvyyttä siitäkin, että ministeriö on päällikkövirasto, jonka johtamisesta vastaa ministeri. Virkamiesselvityksi vaatineen kannattaa kävellä peilin eteen.

Koronan sairaanhoidon ja tehopaikkojen kuormituksen välttämiseksi yli 70-vuotiaat laitettiin karanteeniin. Varovaisuus ja suojautuminen on heidän terveytensä kannalta välttämätöntä, mutta tässä asemasotavaiheessa ei heitä pidä unohtaa poteroonkaan. Me sotaveteraanien lapset osaamme tuntea vastuumme, mutta yksinäisyyteen ja ahdistukseen ei ketään pidä eristää. Samoin on turvattava terveyspalvelujen jatkuvuus. Samalla kun koko väestön suojautuminen korostuu lähitulevaisuudessa kasvomaskeilla ja etäisyydellä, on myös lisättävä ikäihmisten turvallista osallistumista. Tämä ei tarkoita, että suositaan herpaantumista ja ruvetaan ikään kuin asemasotavaiheessa keskittymään ”puhdetöihin”.

Hallituksen ja oppositionkin innolla osallistuessa miljardien jakoon pyritään turvaamaan yritysten toiminnan jatkaminen. Siinä pitää kuitenkin olla mukana työllisyysnäkökohta sekä tukien riittävä laillisuusvalvonta. Näinä aikoina myös moni yhteiskunnan vero- ynnä muut vastuut kiertävä ojentaa ensimmäisenä kouransa kohti vero- ja velkarahoja. Juhanavartiaiset ovat hyvänä kaverina jakamassa nyt rahaa, mutta kannattaa kuunnella, miten he jo koronan varjolla valmistautuvat seuraavaan missioonsa. Rahat kerätään takaisin verotusta kiristämällä sekä erityisesti sosiaaliturvan, koulutuksen ja työelämän heikennyksillä.

Koronan vaikutuksilla perustellaan yhteisrahoituksen lisäämistä EU-budjetin kautta. Taloudellisen yhteisvastuun paisuttaminen jo vähin erin Suomenkin osalta tehdyn lisäksi ajaa Suomen nettomaksajaksi ja saisimme kantaaksemme omien velkojemme lisäksi myös vastuita suuren julkisen velan omaavien Italian kaltaisten maiden koronaa edeltävän elämänkin vekseleistä. Nyt viedään Suomen entisiä ja nykyisiä komissaareja pahimmillaan tielle, joka johtaa kansallisen päätösvallan ja samalla kansallisen demokratian olennaiseen kaventumiseen. Hallituksen on ennen kaikkea nyt varmistettava koronan jälkeisen Suomen hyvinvointipalvelujen rahoitus ja eurooppalaisten arvojen, kansanvallan ja poliittisen päätöksenteon luottamus. Suomen julkisella sektorilla on useimmista euromaista poiketen paljon enemmän saatavia kuin velkoja. Kansallista etua ja suomalaisten arvojen puolustamista ei palvele yhteisvastuu velkaisten maiden kanssa liittovaltiossa.

VTV:n pääjohtaja Pöysti lausui perustuslakivaliokunnalle valtiovarainvaliokuntaan yhtyen 2013: ”On arvioitava mahdollisten vastuiden kokonaismäärää eduskunnan budjettivallan rajoitusten selvittämiseksi ja onko vastuiden kokonaismäärä rajattu ja mitkä ovat vastuisiin liittyvät riskit sekä eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon ja valtion mahdollisuus selvitä perustuslainmukaisista velvoitteista.” Koronan jälkeisen hyvinvointivaltiomme rahoitus ja kansallinen budjettivalta edellyttävät, että emme ylitä suomalaisen suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden kipupistettä. Emmekä vaaranna kansanvaltaa ja poliittisen päätöksenteon luottamusta.

Kari Rajamäki, valtiopäiväneuvos ja valtiovarainvaliokunnan vpj. 1995–2003, 2007–2015, sisäministeri ja utvan jäsen 2003–2007 (sd.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.