Iisalmen kannattaa ottaa kaikki irti tällaisesta käyntikortistaan

Sukuloin päiväseltään Jyväskylästä iisalmelaislähtöisen vaimoni kanssa Iisalmessa. Lounaspaikaksi valitsimme Raatihuoneen, joka osoittautuikin nappivalinnaksi. Muistojemme mukaan keskeisellä paikalla sijaitsevan, sinänsä historiallisen talon luulimme elävän enemmän menneisyydessä kuin nykypäivässä.

Siksi yllätyksemme oli suuri kun astuimme kynnyksen yli ja vastassa oli eloisa, ruuantuoksuinen ravintola. Väljän, pitkulaisen hallin vasemmassa päädyssä oli respa – toisessa päässä saniteettitilat ja kuin pisteenä i:n päällä Evakkomuseo. Ikkunaseinää reunusti tyyliltään ja mukavuudeltaan yksinkertaiset nojatuolit ja niiden välissä kolmiomaiset pikkupöydät.

Ensivaikutelma oli positiivinen: talohan elää nykyhetkeä, eikä vaan haikaile kunniakasta menneisyyttään.

Seuraavan kynnyksen jälkeen avautui iso, niin ikään hallimainen huone, johon oli katettu buffet seisovine salaatti-, pääruoka-, leipä- ja juomapöytineen. Ja sitten vielä pöytä jälkiruualle.

Asiakaspaikat oli ryhmitelty sopivasti – yksi buffethuoneen vasemmalle eli eteläpuolelle ja kaksi oikealle eli pohjoispäätyyn – ryhmiin kolmeen eri huoneeseen. Pöydän valinta oli helppo, koska eteläpään nurkkapöytä sattui olemaan tyhjä ja siitä oli suora näkymä vehmaalle Paloisvirralle. Olimme sekä taloa että ruutukaavaakin ajatellen paraatipaikalla!

Heti sisääntulossa katse kiinnittynyt billnäsiläiseen kirjoituspöytään ja muuhun mittatilauksina teetettyihin käräjäoikeusajan kalusteisiin.

Buffethallissa katse osui korkeisiin kaakeliuuneihin sekä näyttäviin katto- ja seinävalaisimiin.

Näin ajatukset lähtivät laukkaamaan talon historiaan: kouluun, jota kävi muun muassa UKK, koulun jälkeiseen käräjäsaliaikaan, kaupungintaloaikaan ja niin edelleen.

Miksipä Iisalmi ei ottaisi kaikkea irti tällaisesta käyntikortistaan. Kasvojen kohotuksen voisi aloittaa esitteistä, servieteistä, parin minuutin nykytekniikalla toteutetuilla kuvasarjoilla aikakaudesta kerrallaan. Juomat olisivat vain oman kaupungin panimon – Olvin – valmistamia.

Musiikki välittyisi vain omassa kaupungissa sijaitsevan äänentoistolaitteiden maailmanmaineeseen kohonneen Genelecin kaiuttimien kautta.

Historiallisia kuvasarjoja voisi – valtuuston puheenjohtajien muotokuvien jatkeeksi – syventää ja laventaa eri yhteiskunnan alojen toiminnoissa esimerkillisesti toimineilla iisalmelaispersoonilla.

Elinkeinoissa paikkansa ansaitsisi aikanaan Suomen suurimman farkkutehtaan Iki-Asun yrittäjä Arvi Ikonen, kaupan legendoista ”Ylä-Savon Stokkan” kauppias Lassi Aminoff ja ilman ajokorttia yli maakunnan rajojen merkittäväksi autokauppiaaksi kohonnut Kalevi Peltola.

Kulttuurin saralla elokuvaohjaaja Edvid Laine, kirjailijat Juvonen, Säisä ja Kellberg. Moottoriurheilusta edustaisi motoristi Teuvo Länsivuori ja ensimmäisenä suomalaisena Formulan maailmanmestariksi ajanut Keke Rosberg. Ja niin edelleen.

Ja miksei – kun ensivaikutelma on ratkaiseva – eteisessä voisi olla teline ”sontikoille” ja asiakkaita hienovaraisesti opastava teksti ”parempi tämmönen ilima kuin ei ilimoo ollenkaan”.

Vastaavilla savolaissutkauksilla asiakkaan voisi ohjata myös mykyrokkakattilalle.

Heikki Elonheimo, Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.