Iisalmen päättäjien olisi aika herätä ja satsata lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin tukipalveluihin – "Jotta tulevissa uusissa hienoissa kouluissa olisi myös oppilaita"

Nyt kun puhutaan heikoista syntyvyysluvuista, niin haluaisin nostaa esille lapsiperheiden tilanteet. Joulun alla kerrottiin, kuinka lapsiperheille on paljon palveluita Ylä-Savon sotella ja perheet saavat laajan verkoston yhdellä soitolla (Töllötin 13.12.2018).

Jutussa kerrotaan, kuinka matalan kynnyksen palveluja on mahdollista saada arjen haasteisiin. Yksi yhteydenotto johonkin soten työntekijään riittää ja tämän jälkeen verkostomaisesti työskennellen yhdessä perheen kanssa kartoitetaan palvelujen tarpeet.

Todellisuudessa resursseja tällaiseen toimintaan ei ilmeisimmin ole. Päätökset tehdään raha, ei perheiden tarve edellä. Kesäaikaan ja loma- aikoina soten sivuilla kerrotaan, että palvelua saa vain akuuteissa tarpeissa. Käytännössä tämä johtunee siitä, ettei näiden kolmen työntekijän tilalle oteta sijaisia ja he hoitavat myös loma-aikoina kaikki Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän lapsiperheiden tarpeet.

Eikö tässä tapauksessa kyse ole rahasta eikä lapsiperheiltä lähtevästä tarpeesta? Lapsiperheiden avuntarve ei katso vuodenaikaa! Sosiaalihuoltolaki määrittelee muun muassa pykälässä 19, että ”lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut”.

Lapsiperheiden sosiaalityöhön ei saa puhelinaikoinakaan yhteyttä, ja vaikka neuvolasta / perheneuvolasta nähtäisiin olemassa oleva tarve, on päätös kielteinen lapsiperheiden kotipalvelujen puolelta. Jonot kotiapuun ovat pitkät, puhumattakaan tukiperheistä! Ei voida puhua laajasta arvioinnista ja moniammatillisesta yhteistyöstä, jossa kartoitettaisiin yhdessä perheiden tilannetta, saatikka erilaisten palvelujen tarjoamista.

Myös jatkuva henkilöstön vaihtuminen on jonkinlainen viesti asiakkaalle.

Lehtijutussa todettiin, että monesti vanhemmat koittavat sinnitellä liian pitkään ennen kuin hakevat apua. Avunsaanti on kuitenkin tehty niin vaikeaksi, ettei voimavaroja ole välttämättä enää arjen kuormituksen lisäksi hakea apua monilta eri tahoilta – vain todetakseen, ettei apua saa!

Parisuhdeaika ei myöskään ole peruste saada palveluja, vaikka kuitenkin tukiverkostojen puuttuessa, se joka paikassa mainostettu ”oma- ja parisuhdeaika” voisi olla juuri se, joka estää kamelin selän katkeamisen. Uupuminen voi johtaa helposti myös parien välisiin ristiriitoihin, eroihin ja sitä kautta jopa kasvavaan palvelujen tarpeeseen, sekä muiden tukien ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvuun.

Ennaltaehkäisy säästää pitemmän päälle, jälkihoito on kallista!

Nyt kun muun muassa Iisalmi mainostaa itseään lapsiystävällisenä kaupunkina, olisi aika päättäjienkin herätä ja satsata lisää resursseja lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin tukipalveluihin sekä neuvola- ja perheneuvolapalveluihin, jotta tulevissa uusissa hienoissa kouluissa olisi myös oppilaita. Mallia voi katsoa muista kunnista, joissa perhepalvelujen resurssit ovat aivan toisenlaiset, niihin satsataan.

Lapsiperheiden puolesta