Jokainen tekee päivittäin monia päätöksiä – Näillä valinnoilla on kansantalouden kannalta erittäin suuri merkitys

Nuorena liikunnasta tuli itselleni elämäntapa. Nykyisin kävelen mielelläni pitkiä matkoja, juoksen ja harjoittelen kuntosalissa tavallisesti 2–3 kertaa viikossa 60–75 minuuttia kerrallaan. Tästä olen kokenut saavani virtaa arkeen ja hyvän mielen siitä, että olen tehnyt itseni hyväksi jotakin ja ehkä siirtänyt vanhenemista hieman tuonnemmaksi.

Tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja dementia ovat merkittäviä elämää lyhentäviä sairauksia Suomessa ja maailmalla. Tutkijat ovat osoittaneet, että näiden sairauksien riskitekijät ovat samat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että noudattamalla terveellistä ruokavaliota, liikkumalla 3–4 kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan ja pyrkimällä painonpudotukseen siten, että painoindeksi laskee alle 25:n, vähennämme merkittävästi omaa riskiämme sairastua edellä mainittuihin sairauksiin.

Perinnöllisiin tekijöihin kukaan meistä ei voi vaikuttaa millään tavalla. Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen periytyy. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme voisi ennaltaehkäistä sairastumista vaikuttamalla niihin muihin tekijöihin, joiden yhteisvaikutuksesta sairaus puhkeaa.

Itselläni on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen. Mutta pitämällä muut tekijät loitolla, voin itse vaikuttaa sairastumiseni todennäköisyyteen.

Lääkärit jakavat tietoa potilailleen ja pyrkivät saamaan aikaan myönteisiä elintapamuutoksia. Tupakoinnin pystyy lopettamaan, ruokailutottumuksia voi muuttaa, säännöllisen liikunnan pystyy aloittamaan, vaikka kävelemällä, ja painonsa pystyy pudottamaan pienin askelin.

Näin tulee jatkossakin toimia riippumatta siitä, miten sote-uudistus lopulta toteutuu. Näillä muutoksilla omissa elintavoissa on myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Liikunta vapauttaa elimistöön hormoneja, niin sanottuja endorfiinejä, jotka ovat hyvin voimakkaita hyvän olon synnyttäviä ja kipuaistimuksia vähentäviä kehon omia molekyylejä.

Mutta nämä myönteiset muutokset eivät voi tapahtua ilman meidän omaa myötävaikutustamme. Lääkärin työkalut loppuvat näiltä osin ohjaukseen, neuvontaan, lääkityksen määräämiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Jokainen meistä tekee päivittäin ison määrän valintoja ja päätöksiä. Kansantalouden kannalta on erittäin suuri merkitys sillä, että suomalaiset liikkuvat, syövät terveellisemmin ja vähemmän sekä opiskelevat.

Tutkijat ovat havainneet, että dementian yllättävä riskitekijä on koulu- ja opiskeluvuosien vähyys, jolla on vahva yhteys korkeaan dementia-alttiuteen. Toinen suuri riskitekijä on juuri diabetes.

Ja vielä yksi asia: hyvästä unesta kannattaa pitää huolta.

Björn Cederberg, kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, kansanedustajaehdokas (kd.), Kuopio