Joku tolkku talkoissakin – on järjetöntä ajatella, että korkeasti verotetut Pohjoismaat maksaisivat avustuksia matalasti verotuloja keränneille Välimeren maille

Tuntuu uskomattomalta, että maat, jotka ovat toimineet kuten kaikkien maiden pitäisi, joutuisivat vielä yli varojensa eläneiden maiden maksumiehiksi koronakriisiin vedoten. Kriisihän koskee aivan kaikkia maita. Suomenkin maakohtaisen panostuksen arvellaan kohoavan lähes 20 miljardiin, joka katetaan ottamalla samansuuruinen lisävelka.

Vertailtaessa julkisen talouden (verot, ynnä muut tulot miinus kulut) eli yli varojensa eläneiden maiden, kuten Kreikan ja Italian, tulosta viimeisen 30 vuoden aikaisiin tuloksiin saadaan Kreikalle luku miinus 20,8 prosenttia ja Italiallekin miinus 11,0 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona Suomen tulos oli plus 0,5 prosenttia.

Lähestyttäessä samaa asiaa veronkannon näkökulmasta havaitaan, miten vähän nämä ylivelkaantuneet maat kuten Kreikka ja Italia ovat verottaneet kansalaisiaan bruttokansantuotteeseensa nähden. Kreikka 38,3 prosenttia ja Italia 45,6 prosenttia, kun Suomen julkisten tulojen bruttoveroaste on EU:n aikana ollut keskimäärin 52,9 prosenttia.

Rinnastettaessa neljän pohjoismaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtiontalouden hoito neljään Välimeren maahan Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan ja Portugaliin luvut paljastavat heti, missä asiat on hoidettu kuten pitää ja missä täysin päinvastoin. Julkiset talouden tulot olivat pohjoismaissa vuosina 1995–2019 keskimäärin 53,4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vastaavasti Välimeren maissa 41,8 prosenttia.

Laskennallisesti voidaan osoittaa sekin, että mikäli Välimeren maat olisivat perineet veroja ja muita tuottoja yhtä suuren osan kansantuotteestaan kuin Pohjoismaat, niiden viime vuoden tulot olisivat olleet vajaat 300 miljardia euroa suuremmat kuin olivat.

Vastaavasti pohjoismaiden verotulot Välimeren maiden verotuloasteella olisi olleet 100 miljardia euroa pienemmät kuin mitä ne olivat.

Kun Italia on noussut äänekkäimpään asemaan komission ”lahjapaketin” suhteen, todettakoon vielä aikuisten suomalaisten ja italialaisten nettovarallisuuksien ero: italialaisten nettovarallisuus on runsaat 50 000 euroa suurempi kuin suomalaisen. Yhteen laskien italialaisten nettovarallisuus on peräti 2 200 miljardia Suomen vastaavaa suurempi.

Siksi ajatus, että korkeasti verotetut pohjoismaat maksavat avustuksia matalasti verotuloja keränneille Välimeren maille, on järjetön.

Suomen päättäjien ainoa oikea vastaus Brysselin ehdotukseen on "ei kiitos"! Edellä esiin otetut maat saavat korjata taloutensa nostamalla veronsa riittävälle tasolle. Varaa heillä siihen kyllä on.

Paavo Jauhiainen, kauppaneuvos, Siilinjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.