Liikkumattomuudesta aiheutuu miljardin eurojen kustannukset vuosittain – vaaleissa on laajasti kyse suomalaisten hyvinvoinnista

Tulevissa eduskuntavaaleissa on laajasti kyse suomalaisten hyvinvoinnista. Niin yksilö kuin yhteiskuntakin saavuttaa merkittäviä hyötyjä liikunnan avulla.

Liikunta parantaa tutkimusten mukaan ihmisten elämänlaatua, auttaa jaksamaan työssä ja koulussa, ehkäisee syrjäytymistä, edistää oppimista, antaa elämyksiä, parantaa toimintakykyä, helpottaa masennusoireita ja vähentää riskiä sairastua moniin tauteihin.

Mitä pitempään ihminen pysyy terveenä ja työkykyisenä ja mitä vähemmän hän käyttää sairaanhoitopalveluita, sitä enemmän kansantalous kiittää.

Liikkumattomuudesta aiheutuu Suomessa vuosittain UKK-instituutin mukaan vähintään yli kolmen miljardin euron kustannukset. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa hyvinkin yli sataa miljoonaa euroa. Liikkumattomuus on maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy.

Nykyinen eduskunta käsitteli ensimmäistä Suomessa tehtyä liikuntapoliittista selontekoa. Sen mielestä sieltä tulisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan ainakin, että kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon tulee liittää yhteiskunnassa liikkumisvaikutusten arviointi sekä vahva kirjaus kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden edistämisen puolesta.

Urheiluseurat ovat kansalaistoimintamme selkärankaa eivätkä ne kaipaa lisää byrokratiaa, vaan keinoja toiminnan helpottamiseksi.

Eduskunnasta tuli 14.3. vahva tuki sille, että liikunnan ja urheilun budjettia tulee vahvistaa ja poikkihallinnollisuutta lisätä. Valtion liikuntabudjetin rakennetta tulisi muuttaa siten, että liikuntaa ja urheilua rahoitettaisiin nykyistä enemmän budjettivaroista.

Esimerkiksi urheilijaeläkkeet, kuntien liikunnan valtionosuudet sekä urheiluopistojen liikunnanalan ammatilliset koulutukset maksetaan tällä hetkellä rahapelitoiminnan tuotoista, kun taas kaikki muut ammatilliset koulutukset, taiteilijaeläkkeet ja valtionosuudet rahoitetaan budjettivaroista.

Valtioneuvoston tulee nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön johtama liikuntapolitiikan koordinaatioelin, jossa olisi edustus kaikista fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämiseen tavalla tai toisella liittyvistä ministeriöistä sekä tarvittaessa myös valtionhallinnon ulkopuolisia asiatuntijajäseniä, esimerkiksi järjestöistä.

Tarkoituksena olisi varmistaa korkealla virkamiestasolla, että jokaisella hallinnonalalla tehdään olennaisia asioita liikunnan edistämiseksi. Liikunta liittyy useille elämänalueille ja siksi sitä on edistettävä julkishallinnossa eri sektoreilla.

Liikkuminen ei lisäänny väkisin tuputtamalla tai pelkästään ”ylhäältä” ohjeita antamalla vaan sillä, että jokaiselle löydetään tavalla tai toisella mielekäs tapa liikkumisen lisäämiseen. Liikunnan olosuhteisiin aiemmin mainituilla valtakunnallisilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa hyvinkin paljon

Jokainen äänestäjä kantaa ensisijaisen vastuun omasta hyvinvoinnistaan, mutta liikkumisen lisäämisen tulisi olla mukana kaikkien puolueiden vaaliohjelmassa ja ehdokkaiden mielissä. Otetaan vaalipäivänä 14.4. askel tähän suuntaan: mennään omin voimin äänestyspaikalle ja jätetään auto kotipihaan.

Risto Kovanen, aluejohtaja, Pohjois-Savon Liikunta ry