Lukijan runo: Äitienpäivälle

Kukaan koskaan ei voi unohtaa,

äitien työtä valtavaa.

Viimeiseen hetkeen saakka,

heillä meistä on huolien taakka.

On toukokuun toinen sunnuntai,

äideille teemme juhlan vain.

Silloin varmasti muistetaan,

mitä äidit on tehneet aikanaan.

Ne jääneet ei päivien työksi,

vaan jatkuivat illoiksi, yöksi.

Miten satoja öitä jaksoikaan,

äidit hoivata omia rakkaitaan.

Oli sodat, miehet rintamalla,

ei ollut helppoa kotosalla.

Sitä aikaa joskus muistelen,

äidit hoitivat silloin talouden.

Koko perheensä, elämän, rakkauden,

surut ja tuskat kätkien.

On aika nyt toinen, muistetaan,

mitä äidit on joutuneet kokemaan.

Teillä rakkautta perheelle riittää.

Siksi tahdon teitä nyt kiittää.

Martti Heikkinen