Maallemuutosta uusi mahdollisuus – Kunta- ja maakuntakeskukset hyötyvät maallemuuton trendistä

Vaikka pako maalta ruuhkakeskuksiin ja kaupungistuminen on jatkunut, merkkejä kaipuusta rauhalliseen ja puhtaaseen maalaiselämään on silti ilmassa. Tämä on tullut esiin myös nyt koronavirusaikana. Onko sitten kyse suurten massojen ahtautumisen aiheuttamasta hetkellisestä rekyylistä vaiko pysyvämmästä muutoksesta asenteisiin jäänee jatkossa nähtäväksi. Monet syrjäseutujen kunnat ja seutukeskukset ovat jo jonkin aikaa laittaneet roponsa likoon koettaessaan pyydystellä erilaisilla markkinointitempauksilla paluumuuttajia verkkoihinsa. Houkuttimina on ollut puhdasta luontoa ja ruuhkatonta elämänmenoa kohtalaisesti tarjottavine työllistymismahdollisuuksineen. Tavoitteissa ei ole kuitenkaan kaikkialla onnistuttu halutulla tavalla. Onnittelut silti Iisalmelle saavutetusta finaalipaikasta kuntamarkkinoinnissa. Tutkimusten mukaan maaseutumaisiin kuntiin on 2000 -luvulla muuttanut noin 30 000 henkilöä vuosittain ja määrä on kasvanut tasaisesti. Suurin ryhmä ovat keski-ikäiset, joita on noin 60 prosenttia. Kaupunkeihin muutetaan työn ja opiskelun perässä. Maalle muuton syyt ovat moninaisempia, halu palata synnyinseudulle opiskelun jälkeen tai halu hakea rauhallisempaa ja terveellisempää elinympäristöä sekä väljempää ja edullisempaa asumismuotoa. Maallemuuttoa edistettäessä hyvä lähtökohta on tutkailla luovasti millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia maaseutu tarjoaa. Markkinointiin olisi hyvä liittää maaseudulla sijaitsevien vapaiden asuntojen ja rakennustonttien aktiivista esittelyä. Monillakaan tulijoista ei ole käsitystä maalla elämisen taidoista. Yhtenä hyvänä houkuttimena on näiden valmiuksien edistäminen. Tänään ja huomenna erityisen merkittäväksi näyttäisi muodostuvan harvaanasuttujen alueiden puhtaus ja turvallisuus erilaisten kriisien jyllätessä. Silloin kun kunnan rahkeet eivät riitä monien negatiivisten tilastojen rukkaamiseen, paikalliset kilpailuedut on haettava madaltamalla tulemisen kynnystä. Tämä tapahtuu panostamalla asumiseen, liikkumiseen ja palveluihin maaseutuympäristössä. Kunta- ja maakuntakeskukset hyötyvät maallemuuton trendistä ja siksi näiden tulisi ottaa asiassa koppi ja aktivoitua toteutuksen koordinoijina. Maaseudun valmisteluun alueellisen kehityksen vahvaksi mahdollistajaksi on olemassa EU:n ohjelmarahaa, jota kannattaa aktiivisesti hyödyntää.

Kari Luostarinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.