Matematiikalla ehkäistään eriarvoistumista ja syrjäytymistä

Arvoisa opetusministeri ja kansanedustaja, olisiko syytä alkaa ajatella tulevia eläkeläisiä eli nykylapsia ja -nuoria?

Keskiviikkona 12.2. haastateltiin opetusministeri Li Anderrsonia (vas.). Hän oli huolissaan eriarvoistumisesta. Miksi hän, Yle ja muukin media sulkevat silmänsä eivätkä kuuntele matematiikan oppimisen todellisia asiantuntijoita, joita on myös psykologeissa? Matematiikalla ehkäistään eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Olen koonnut juttua Facebookin ryhmään ”Poliitikot matematiikan puolesta”. Valitettavasti poliitikkoja ei siellä näy.

Opetusministerin matematiikan opettaja -avustaja Anna Mäkipää. kuten opetusministerikin, on kotoisin Turusta. Tämä hallitus lisäsi reippaasti diplomi-insinöörikoulutusta Turkuun. Kannattaisiko pohtia eduskunnan kyselytunnilla sitäkin, mistä opiskelijat revitään sinne, koska jo nyt kolmannes teknillisten tiedekuntien opiskelijoista on ulkomaalaisia?

Voisitteko jatkaa eriarvoistumiskeskustelua? Oliko tasa-arvokysymys tehdä peruskoulusta uudella opetussuunnitelmalla ja digitalisaatiolla eriarvoistava ja syrjäyttävä – hallituksen 2011–2015 touhuja? Kaikilla lapsilla ei ole sitä itseohjautuvuus- ja digitukea kotona, jota uusi opetussuunnitelma vaatii. Miksi media ei haastattele silloista opetusministeriä Krista Kiurua?

Lukekaa ihmeessä viisaita ajatuksia psykologi Liisa Keltikangas-Järviseltä! Jostain syystä digiin tykästynyt Opetusministeriö ja media eivät kuuntele järjen ääntä. Lainaus Keltikangas-Järvisen artikkelista ”Peruskoulun tasa-arvoisuus on nyt karkaamassa” (Maaseudun Tulevaisuus 20.1.2017):

”Pelkkä itsenäisyyden edellyttäminen ei vielä kehitä itsenäisyyttä, vaan silloin kuvaan astuvat vanhemmat: selviytyjiksi tulevat ne oppilaat, jotka ovat kotoa saaneet eväikseen vastuuntunnon, sinnikkyyden ja omaehtoisuuden tai oppilaat, joiden vanhemmat jatkuvasti seuraavat kotona lapsen edistymistä ja opettavat asioita, jotka koulussa ovat jääneet oppimatta.

Tulkinta lapsen sosiaalisen taustan merkityksestä on siis oikea: se määrää putoajat ja selviytyjät. Peruskoulun ideologian mukaan näin ei kuitenkaan saisi olla, koulun tulisi vähentää, ei vahvistaa sosiaalisen taustan tuomia eroja”

Eipä ollut vanhempia, jotka olisivat seuranneet edistymistäni ja opettaneet asioita, koska jouduin lähtemään jo keskikouluun vieraalle paikkakunnalle eikä vanhemmillani olisi ollut muutenkaan mahdollisuutta sellaiseen.

Oli pakko oppia omatoimiseksi. Ei ollut kouluruokailua, asunto oli lämmitettävä ja vedet kannettava kaivosta itse. Tuli luonnollista liikuntaa, kun koulumatkaakin kertyi kilometrejä. Mutta meitä opetettiin. Ei ollut videoita.

Jos nostaisitte koulujen ongelmat keskusteluun kyselytunnilla, jolloin kansa on kuulolla, alettaisiin ajatella lasten ja nuorten tulevaisuutta. Kuten mediasta nähdään, on hienoa olla urheilija, muusikko, näyttelijä, .., mutta kyllä meitä tavallisia tallukoitakin tarvitaan noiden elättämiseksi. ”Tyhjästä on paha nyhjästä”.

Alli Huovinen, matikkatäti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.