Nyt on itäsuomalaisen edunvalvonnan paikka – "Muuta Suomea meidän hankkeemme tuskin kiinnostavat"

Juha Sipilän (kesk.) hallitus keskeneräisine sote-kiemuroineen on sitten kaatunut ja aiheuttanut loputtoman keskusteluryöpyn mediassa ja somessa. Olipa oma-aloitteisessa lopetuksessa kyse sitten periaatteellisuudesta tai jostain muusta, edessä on uudet vaalit uusine mahdollisuuksineen.

Kansa saa taas päättää keneen luottaa koko maan ja eritoten oman alueen edunvalvonnassa ja yhä mittavimmiksi paisuvien haasteiden hoitamisessa. Pöydällä odottavat keskeneräisiksi jääneiden hankkeiden, kuten soten, maahanmuuton ja kestävyysvajeen lisäksi päätökset sosiaaliturvasta, ilmastonmuutoksesta, maanpuolustuksesta, työllisyydestä ja talouden tasapainottamisesta.

Eteen voivat singota myös haasteet EU:n ja sen yhteisvaluutan vahvistamisesta. Suomen kasvukolmion (Helsin-ki–Tampere–Turku) ul-kopuolisia alueitakin kiinnostavat alueiden yhdenvertainen kehittäminen, nopeat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä panostukset koulutukseen, tutkimukseen, työllisyyteen ja kuntatalouteen.

Vaikka odottavat uudistukset tuntuvat ylivoimaisilta taantuman uhkan huomioiden, ovat puolueet saaneet listoilleen ennätysmäärän ehdokkaita. Kansanedustajuus ja pehmeä paikka ministeriauton takapenkillä eivät pelota.

Vaalitentit ovat käynnistyneet ja ensimmäisten keskustelujen pohjalta voi päätellä, että mielipiteitä on yhtä monta kuin puolueitakin. Vaalikoneiden vastauksista on vaikeaa löytää samansuuntaisuutta. Keinot talouden tasapainottamiseksi jakautuvat porvariston leikkauksiin ja vasemmiston sekä vihreitten verojen kiristyksiin.

Edustajia on vaikea tunnistaa kentän viesteistä, että he ehdottoman erimielisyyden sijasta arvostaisivat toistensa kuuntelua sekä kompromissien ja yhteistyön hakua.

Kilpa tulevan hallituksen muodostajasta on tiukkaa. Meillä vaalit on jo pitkään koettu niin sanottuina pääministerivaaleina. Moni kuitenkin antaa äänensä puolueen sijasta mieluummin sellaiselle henkilölle, jonka tuntee ja jonka mielipiteisiin voi yhtyä. Toki äänestäjien olisi tärkeää tietää, millaista hallitusohjelmaa ehdokas on tukemassa. Tähän valitettavasti ei ainakaan aiemmin ole ollut mahdollisuutta luottaa, sillä ohjelma tehdään vaalien jälkeen kompromissina usean puolueen ohjelmista. Lopputulos voi olla mitä vain.

Sen sijaan yksittäisen kansalaisen kannalta ääni sellaiselle luotettavalle henkilölle, jonka varmasti tietää pitävän mielipiteistään kiinni ja taistelevan vain sen puolesta, lopputulos on paras mahdollinen.

Savo-Karjalan vaalipiiristä valitaan seuraavaan eduskuntaan vain 15 kansanedustajaa. Olisi erityisen tärkeää, että koko alueen kehittämisestä vallitsisi yli puoluerajojen yhtäläinen näkemys.

Viisitoista edustajaa 200:sta on pienehkö määrä puolustamaan alueen etuja, mutta jos tuokin määrä hajaantuu poliittisista syistä vastakkaisiin leireihin, se merkitsisi alueellisen kehityksen nollautumista.

Näistä vaaleista toivoisi tulevan myös laajemmin koko Itä-Suomen yhteisten suurhankkeiden edistämisen näytön paikan. Edunvalvontaa löytyy muun muassa yhteisissä väylähankkeissa, matkailussa sekä tutkimus- ja koulutusyhteistyössä.

Muuta Suomea ja kasvukeskuksia nämä meidän hankkeemme tuskin kiinnostavat.

Kari Luostarinen, Iisalmi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.