Nyt on päästävä sanoista tekoihin: "Jokainen kuluttaja voi tehdä ruokakaupassa valinnan kotimaisen puolesta"

Kuluttajat haluavat ruoan olevan korkealaatuista, turvallista, puhdasta, lähellä tuotettua, maistuvaa, hiilineutraalia, halpaa ja sitä on oltava riittävästi. Maatalous on näihin vaatimuksiin suurelta osin pystynyt vastaamaankin.

EU:n ja Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena on ollut maanviljelijöiden tulotason turvaaminen ja mahdollistaa ruoan tuottaminen myös heikoimmilla viljelyalueilla. Hyvistä tavoitteista ja puheista huolimatta maataloudella menee Suomessa huonoimmin kuin koskaan aiemmin EU-aikana.

Alhaiset tuottajahinnat ja kaksi perättäistä katovuotta ovat kääntäneet maataloustuotannon määrän laskuun, omavaraisuutemme on heikoimmillaan vuosikymmeniin. Kannattamatonta tuotantoa ajetaan alas kiihtyvällä vauhdilla. Ruoan tuonnin arvo on kasvanut jo lähes 4,5 miljardiin euroon ja vienti on pysynyt 1,5 miljardin euron tasossa.

Maatalouden yrittäjätulo on supistunut kymmenessä vuodessa kolmannekseen, 900 miljoonasta 300 miljoonaan. Nykyisellä yrittäjätulotasolla ei ole mahdollista pitää yllä ruokaomavaraisuutta. Mitä pitää tehdä maatalouden ja ruoantuotannon turvaamiseksi?

Sanoista on päästävä tekoihin. Jokainen kuluttaja voi ruokakaupassa tehdä valinnan kotimaisen puolesta. Alkuperämerkinnät kaupassa ja jatkossa myös ravintoloissa auttavat valinnoissa. Julkisissa hankinnoissa tulee valintakriteerinä aina olla suomalaisen ruoan korkea laatutaso sekä hiilijalanjälki.

Selvitysmies Reijo Karhisen raportissa oli paljon toimenpide-esityksiä, jotka johtavat toteutuessaan yrittäjätulon kasvuun. Tulevan eduskunnan ja hallituksen tulee tarttua tehtyihin esityksiin ja lähteä toteuttamaan niitä. Kaikki esitykset eivät ehkä saa yksimielistä kannatusta, mutta raportista löytyy paljon kohtia, joista löytyy yksimielisyys ja niistä tehdyt päätökset on vietävä nopeasti toimenpiteiksi.

EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelu on parhaillaan menossa vuosille 2021–2027. Kuulemiskierroksilta saadut viljelijöiden mielipiteet on otettava vakavasti valmistelussa.

MTK Pohjois-Savon johtokunta haluaa maatalouspolitiikkaa, jossa tuki kohdistuu nykyistä paremmin itse ruoan tuottamiseen. Kansallinen pohjoisen tuen järjestelmä on juuri sellainen politiikan elementti ja sitä on vahvistettava.

EU:n maksamia tukia on kohdennettava nykyistä enemmän tuotantoon sidottuna. Markkinakelpoisen sadon tuottamisvaatimuksen lisäksi on tuen saannin ehtona oltava sadonmyyntiä tai tilakäyttöä. Yksinkertainen myyntituloraja tukien saamisen ehtona ei kuitenkaan liene oikea ratkaisu.

Maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut Suomessa vuodesta 1995 vuoteen 2015 keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. Tuottavuuskehityksen on jatkuttava edelleen. Tuottavuuden parantamiseen ja poistuvan tuotannon korvaamiseen tarvitaan merkittävissä määrin investointeja.

Investointien rahoitus on turvattava muun muassa Makeran rahoitusta vahvistamalla ja luomalla uusia rahoitusjärjestelmiä maatilainvestointeihin. Esimerkiksi energiatuotantoinvestoinnit biokaasutuotantoon tarvitsevat pääomaa ja uusia rahoitusratkaisuja.

Tuleva eduskunta ja hallitus päättävät kansallisesti, millaista maatalouspolitiikkaa Suomessa harjoitetaan ja miten Suomen asioita ajetaan EU:n päätöksenteossa. Myös europarlamenttivaaleilla on iso merkitys EU:n harjoittamaan maatalouspolitiikkaan.

Vaaleissa on tuotava maaseudun ääni esille ja vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen ketkä asioistamme päättävät. Kaikilla tasoilla on päästävä sanoista tekoihin: Anna äänesi menestyvälle maalle!

Juha Partanen, puheenjohtaja, MTK Pohjois-Savo

Jari Kauhanen, toiminnanjohtaja, MTK Pohjois-Savo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.