"On surullista nähdä todella ison rahasumman happanevan käsiin 2–3 vuodessa"

Koulujen alkaessa 6. luokalle menevä tyttäreni kaivoi esiin viime lukuvuoden alussa saamansa läppärin. Mitään käyttöä sille ei ole kesän aikana ollut, eikä paljon kouluvuoden aikanakaan. Minecraft lienee eniten käytetty sovellus. Kaksi nuorempaani ovat saaneet koulusta iPadit. Käsittääkseni kaikille ekaluokkalaisille Iisalmessa jaetaan nykyään tabletit.

Nuorin on sillä hieman pelannut Ekapeliä, mikä on ihan hyvä juttu lukemisen oppimista tukemaan. Pojan tabletti on saanut olla täysin rauhassa, kun pelitkin lapset pelaavat omalla kännykällä.

Laitteista pitäisi varmaan olla kiitollinen. En ole.

On surullista nähdä todella ison rahasumman happanevan käsiin 2–3 vuodessa. Sen aikaa nämä laitteet kestävät. Ne eivät tuo hyötyä, vaan haittaa. Miksikö?

Seurantani mukaan suurimmalla osalla opettajista ei ole luontevaa laaja-alaista osaamista tietotekniikassa, jolloin oppimisen vienti näille laitteille on väkinäistä, vaatii opettajalta isoja ponnistuksia. Iso osa ajasta, joka kuuluisi varsinaiseen koulun ydintoiminnan hoitamiseen, sisältöjen opettamiseen, kuluu laitteiden kanssa pelleilemiseen.

Niissä on aina enemmän tai vähemmän ongelmaa. Nykyisessä koulumaailman murroksessa tuskin kaivataan vielä tätä lisäpainetta opettajalle.

Inkluusio-keskustelun käydessä kuumana, heitän esille ajatuksen: Kotona on kätevää saada hetki hengähdysaikaa, kun sallii lapsille ruutuaikaa vaikkapa puoli tuntia. Hetken hiljaisuus. Eihän nyt ole niin, että muut laitetaan tietolaitteelle ”itsenäiseen” työskentelyyn, kun opettaja käyttää aikaansa integroitujen kanssa?

Pelkään, että lasten osaaminen tärkeissä asioissa rapautuu. Alakoulun tärkeimmiksi opinkappaleiksi listaan äidinkielen, matematiikan ja englannin, ja näitä kaikkia voidaan tehokkaasti opettaa ilman tietoteknisiä kommervenkkeja. Toki aina mielenkiintoisia täydentäviä asioita voi poimia netistä, tai sopivia ilmaisia mobiiliappeja hyödyntäen.

Jos jotain olisi hyvä alakoulussa opettaa, niin kymmensormi-järjestelmä QWERTY-näppäimistöllä. Lapsilla on siihen sopiva herkkyys noin 10–15 vuoden iässä. Olette varmaan huomanneet millä vauhdilla kahdella peukalolla lapsi whatsappeja naputtaa.

Laitteita lienee jossakin välissä perustellun yhteiskunnallisella tasapuolisuudella. Jotta se hyvin pieni osa, jolla ei ole mahdollisuuksia laitteita hankkia, saisi tabletin tai läppärin, ne sitten pitää hankkia kaikille – turhaan. Kallista. Mielestäni tehokkaampi tapa olisi hoitaa asia tarveharkintana, esimerkiksi sosiaalitoimiston kanssa.

Väitän, että kaikilla koululaisilla viimeistään 3.-luokkalaisista lähtien löytyy älypuhelin. Erilaiset kouluprojektit voidaan näilläkin hoitaa täysin riittävällä tasolla. Ja järkevää olisikin, koska juuri ne ovat lasten jokapäiväisessä elämässä. Yritysmaailmassakin tämä BYOD-malli on kovasti yleistynyt (”tuo oma laitteesi”, eli ei väkisin tarvitse firman it-osaston vakiomallin kännykkää, läppäriä tai tablettia käyttää).

Muutoinkin se, että panostetaan jonkin tietyn systeemin – esimerkiksi Microsoftin 0365-palvelun – yksityiskohtiin, on täysin turhaa. Nämä kaikki muuttuvat, vanhenevat ja katoavat. Kukaan ei nähnyt kännyköiden tulemista vielä 1990-luvun alussa. Ensimmäiset weppisivut tehtiin vuonna 1994.

Tietotekniikassakin tärkeintä on looginen ajattelukyky sekä matemaattinen hahmottaminen. Ja useimmiten tietotekniikka on vain työkalu siinä missä lapio tai vasara. Ei se, että osaat niitä käyttää, tee sinusta kirvesmiestä, saati arkkitehtiä. Korostan jälleen sisällön merkitystä.

Tässä välissä kiitänkin yläasteen matikan, fysiikan ja kemian opettajaani Aulis Mursulaa, joka vielä piti atk-kerhoa. Logo oli se looginen juttu, joka visualisoi loogiset käskyt toiminnaksi. Kiitos, tämä antoi pohjaa! Samoin ymmärsin, että silloiset tekstinkäsittelyn työkalut ja menetelmät, muun muassa Wordstar, happanivat nopeasti käsiin.

Lopuksi koetan vetää ajatuksiani yhteen:

Opettaja: Unohda laitteiden väkisin hyödyntäminen. Älä missään nimessä laista perusopetuksesta. Matematiikan kirjaan ei saa jäädä tyhjiä sivuja. English, please. Käytä tietotekniikkaa vain jos koet sen itsellesi täysin luontevaksi ja ymmärrät että oppilaasi eivät jo ole sinua valovuosia edellä.

Kaupunki: Nykyinen metodi hankkia laitteita on kallis ja väärä. Ehdotan panostamista esimerkiksi kerhotoimintaan, robotti-, ohjelmointi- ja muun tietotekniikan käyttöön liittyviä. eSports olisi myös hyvä olla valikoimassa.

Allekirjoittanut: Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi osallistumaan kaupungin koulutoimen tietotekniikan käytön koordinoinnin työryhmään – sikäli kuin sellainen on –, jos oikeasti ollaan valmiita miettimään asioita uusiksi ja järkeviksi.

Jere Polvi, tietotekniikan DI, it-alan yrittäjä 20 vuotta, Iisalmi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.