Opettajat, opettakaa! – "Olemme yksilöitä ja opimme eri tavoilla, itsenäinen opiskelu ei sovi kaikille"

Luin eräs päivä lappeenrantalaisesta tytöstä, joka joutui vaihtamaan koulua sen takia, että häntä ei opetettu koulussa. Hän oli kuudennella luokalla ja välitodistus oli ollut suuri järkytys. Aineiden numerot olivat laskeneet huomattavasti. Ja tämä johtui siitä, että koulussa ei normaaliin tapaan tunnin alussa opeteta tunnilla käytävää asiaa vaan oppilaat itse opiskelevat asian.

Koulurakennus on myös uudenaikainen. Luokkahuoneita ei ole, vaan koulu on jaettu soluiksi kutsutuiksi kokonaisuuksiksi, joissa opiskelee yhtä aikaa noin 80 oppilasta. On hyvä miettiä, kuinka rauhallista on, kun noin 80 alakoululaista laitetaan samaan tilaan opiskelemaan. Ja vieläpä itsekseen.

Kouluissa tarvitaan opetusta, se on oppimisen kannalta hyvin tärkeää. Olemme yksilöitä ja opimme eri tavoilla, itsenäinen opiskelu ei sovi kaikille. Sen takia kouluissa on opettajia, että me ymmärtäisimme ne hankalat matematiikan laskut, sen miksi Suomi ajautui sisällissotaan ja sen mitä ekosysteemillä tarkoitetaan. En ehkä ymmärtäisi tätä kaikkea kunnolla, jos kukaan ei olisi ollut minua opettamassa.

Alakoulussa meillä oli enemmän itsenäistä työskentelyä. Asioiden oppiminen oli omalla kohdallani hitaampaa ja välillä turhauttavaa. Matematiikka ei ole ollut vahvuuteni alakoulussa ja arvosanani olivat aina kasin luokkaa. Yläkouluun tultuani arvosanani parani. Olin hyvin iloinen, kun sain nostettua arvosanojani 7. luokan kevättodistukseen.

Opiskelu muutenkin yläkoulussa on ollut tavallaan helpompaa, koska asiat opetetaan kunnolla. Itsekseen uuden asian opettelu on paljon hitaampaa ja turhautumisen tunteita tulee helposti, jos sitä asiaa ei vain ymmärrä.

Kaikki tietävät, että rauhallisessa luokkatilassa on mukavaa opiskella. Voi olla helpompaa oppia asiat kunnolla. Mutta jos luokkatila on rauhaton ja meluisa voi keskittyminen ja oppiminen olla hankalaa. On surullista, jos oppilas tippuu kärryiltä jo koulutien alkuvaiheessa puutteellisen opetuksen vuoksi. Ja jos ei opi asioita kunnolla se voi kostautua tulevaisuudessa. Ehkäpä jo seuraavassa kokeessa tai pääsykoekirjoituksissa. Myöhemmin on paljon hankalampaa yrittää opetella näitä samoja asioita uudelleen.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä kertoo, että oppilaiden pitää olla oma-aloitteisia ja oppia itsenäisiksi, mutta oppilaille annetaan nyt enemmän vastuuta kuin he pystyvät itse kantamaan, kertoo Uusikylä Yle uutisten haastattelussa 15.8.2019.

Hänen mielestänsä vikaan on menty siinä, ettei puhuta enää opettamisesta vaan oppimisesta. Uusikylä silti pitää uutta opetussuunnitelmaa hyvänä. Hänen mielestään kyse ei ole opetussuunnitelman huonoudesta vaan siitä miten sitä on tulkittu.

En tarkoita, että kaiken pitäisi palata siihen samaan vanhaan opetustapaan kuin 20 vuotta sitten. On hyvä, että on monipuolisia opetustapoja ja itsenäinen opiskelu voi olla hyvä osa sitä. Sitä ei pidä kumminkaan tuputtaa liikaa varsinkaan nuoremmille koululaisille, jotka eivät välttämättä osaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan kunnolla.

Opettajavetoinen opetus nopeuttaa ja parantaa varmasti monen oppimista. Luokkakoot eivät saa nousta liian korkeiksi, että luokassa pysyy oppimisrauha, opettaja kerkeää auttaa kaikkia apua tarvitsevia ja luokka on helppo pitää ruodussa.

 

Ella Laitinen, 8A, Kiuruveden yläkoulu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.