Palvelujen ulkoistukset eivät vapauta kuntia valvontavelvollisuudesta – "Yhteydenotot edunvalvontaan ovat kasvaneet räjähdysmäisesti"

SuPerin jäsenet työskentelevät pääosin sote-palveluissa ja varhaiskasvatuspalveluissa, joita monet kunnat ovat siirtäneet yksityisille yrityksille. Ulkoistetun palvelutuotannon kasvun myötä myös yhteydenotot SuPerin edunvalvontaan ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Avunpyyntöjen aiheena on usein liian pieni henkilöstömitoitus. Näissä tilanteissa kärsijöinä ovat vanhukset, lapset, vammaiset sekä heitä palvelevat työntekijät. Avunpyynnöt koskevat usein myös työsuhteiden ehtoihin liittyviä epäselvyyksiä.

Olemme liitossa havainneet joidenkin kuntien viranhaltijoiden olevan täydellisen tietämättömiä omasta valvontavelvollisuudestaan. Joko viranhaltijat eivät ole tiedostaneet omaa velvollisuuttaan tai he ovat ulkoistaneet vastuunsa ja luottaneet siihen, että esimerkiksi yritysten omavalvontasuunnitelmat ja aluehallintovirastot hoitavat valvontatehtävän.

Kun kunnat siirtävät omassa tuotannossaan olevia, yhteisillä verorahoilla kustannettavia palveluja yritysten tuotettavaksi joko kilpailutusten tai palvelusetelien kautta, se ei suinkaan vapauta kuntia valvomasta näiden palvelujen tuotantoa. Kuntien on myös useiden lakien velvoittamina puututtava palvelutuotannossa ilmeneviin epäkohtiin.

Valitettavasti tämä valvontavelvollisuus on laiminlyöty monissa kunnissa ja näiden laiminlyöntien vuoksi työntekijät ja monet palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat joutuneet sopimuksia ja ohjeita noudattamattomien palveluntuottajien armoille. Näistä laiminlyönneistä aiheutuu kunnille myös merkittävät taloudelliset menetykset, koska kunnat eivät välttämättä saa sitä palvelua, mitä sopimuksia tehtäessä on ollut tarkoitus saada.

Perustuslain 19. pykälä velvoittaa julkista valtaa turvaamaan riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Valtion on huolehdittava riittävästä sote-palveluja koskevasta lainsäädännöstä sekä osallistuttava omalta osaltaan sote-sektorin palvelujen rahoittamiseen.

Kunnat vastaavat riittävien palveluiden järjestämisestä alueen asukkaille. Se merkitsee myös velvollisuutta taloudellisten resurssien ohjaamiseen siten, että riittävät sote-palvelut voidaan toteuttaa. Julkisella vallalla on myös velvollisuus seurata ja valvoa, että perustuslain tarkoittamat oikeudet toteutuvat käytännössä. Tämä merkitsee myös valvontavelvollisuutta kunnille.

Kunnalla on lisäksi vastuu toimintansa lainmukaisuuden ja asianmukaisuuden seurannasta ja valvonnasta. Epäkohtiin tulee puuttua viipymättä, ja valvonnan on oltava tehokasta.

Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer