Palvelujen ulkoistukset eivät vapauta kuntia valvontavelvollisuudesta – "Yhteydenotot edunvalvontaan ovat kasvaneet räjähdysmäisesti"

SuPerin jäsenet työskentelevät pääosin sote-palveluissa ja varhaiskasvatuspalveluissa, joita monet kunnat ovat siirtäneet yksityisille yrityksille. Ulkoistetun palvelutuotannon kasvun myötä myös yhteydenotot SuPerin edunvalvontaan ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Avunpyyntöjen aiheena on usein liian pieni henkilöstömitoitus. Näissä tilanteissa kärsijöinä ovat vanhukset, lapset, vammaiset sekä heitä palvelevat työntekijät. Avunpyynnöt koskevat usein myös työsuhteiden ehtoihin liittyviä epäselvyyksiä.

Olemme liitossa havainneet joidenkin kuntien viranhaltijoiden olevan täydellisen tietämättömiä omasta valvontavelvollisuudestaan. Joko viranhaltijat eivät ole tiedostaneet omaa velvollisuuttaan tai he ovat ulkoistaneet vastuunsa ja luottaneet siihen, että esimerkiksi yritysten omavalvontasuunnitelmat ja aluehallintovirastot hoitavat valvontatehtävän.

Kun kunnat siirtävät omassa tuotannossaan olevia, yhteisillä verorahoilla kustannettavia palveluja yritysten tuotettavaksi joko kilpailutusten tai palvelusetelien kautta, se ei suinkaan vapauta kuntia valvomasta näiden palvelujen tuotantoa. Kuntien on myös useiden lakien velvoittamina puututtava palvelutuotannossa ilmeneviin epäkohtiin.

Valitettavasti tämä valvontavelvollisuus on laiminlyöty monissa kunnissa ja näiden laiminlyöntien vuoksi työntekijät ja monet palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat joutuneet sopimuksia ja ohjeita noudattamattomien palveluntuottajien armoille. Näistä laiminlyönneistä aiheutuu kunnille myös merkittävät taloudelliset menetykset, koska kunnat eivät välttämättä saa sitä palvelua, mitä sopimuksia tehtäessä on ollut tarkoitus saada.

Perustuslain 19. pykälä velvoittaa julkista valtaa turvaamaan riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Valtion on huolehdittava riittävästä sote-palveluja koskevasta lainsäädännöstä sekä osallistuttava omalta osaltaan sote-sektorin palvelujen rahoittamiseen.

Kunnat vastaavat riittävien palveluiden järjestämisestä alueen asukkaille. Se merkitsee myös velvollisuutta taloudellisten resurssien ohjaamiseen siten, että riittävät sote-palvelut voidaan toteuttaa. Julkisella vallalla on myös velvollisuus seurata ja valvoa, että perustuslain tarkoittamat oikeudet toteutuvat käytännössä. Tämä merkitsee myös valvontavelvollisuutta kunnille.

Kunnalla on lisäksi vastuu toimintansa lainmukaisuuden ja asianmukaisuuden seurannasta ja valvonnasta. Epäkohtiin tulee puuttua viipymättä, ja valvonnan on oltava tehokasta.

Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Uusimmat

Mielipidekirjoitukset

Hallituksen ajama sote-malli on osoittautumassa monilta osin toteuttamiskelvottomaksi – "Yksityinen puoli uhkaa kuoria kermat päältä"

Miksi maakuntien keskuskaupungit eivät muutamien ministeriöiden silmissä ole enää kelvollisia hoitamaan koko valtakuntaa palvelevia tehtäviä? – "Suhtautuminen seutukaupunkeihin on ollut vieläkin tylympi"

"Emme luota siihen Suomeen, jossa kokoomus, kepu ja takiaisten takakonttipuolue siniset päättävät maan asioista"

Vireä järjestötoiminta on yksi toimivan kansalaisyhteiskunnan kulmakivistä – "Tehdään Iisalmesta Suomen järjestöystävällisin kunta vuonna 2025"

Superruokaa Suomesta – Meillä on valtavat mahdollisuudet, kun uskallamme ajatella uudella tavalla

Educa perui Aito avioliitto -yhdistykseltä pääsyn messuille – "Seta ei voi sietää, että lapsille ja nuorille saisi puhua enää avioliitosta, jossa perinteisesti voi olla isä ja äiti sekä tyttöjä ja poikia"

"Jos jossain tapahtui virheitä ja teknisiä häiriöitä, niin kukaan veteraani ei sen vuoksi jäänyt ilman tukipalveluja"

Moni eläkeläinen on yhteisönsä dynamo – "Ei ole yhdentekevää, miten yhteiskunta eläkeläisiä kohtelee"

Köyhyys kasvattaa vihaa ja katkeruutta – "Päättäjien tehtävä on rakentaa sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin"

Ajetaanko ihmisiä pakkomuutolla kaupunkeihin? Onko keskittäjäpuolueille maaseutu vain joku romanttinen ulkomuseo?