Palvelukseen tarvitaan Ylä-Savon oma Edunvalvoja – "Aikaa ei ole hukattavaksi"

Ylä-Savo on saanut alkuvuoden aikana osakseen paljon valtakunnallista mediahuomiota. Seutukuntaamme, sen ihmisiä ja yrityksiä on esitelty laajoissa lehtiartikkeleissa ja sähköisissä kanavissa. Yläsavolaiset toimijat rantautuivat toisaalta kesän alussa Helsingin Narinkkatorille. Maailmanmarkkinoille päätyviä tuotteita sekä niitä valmistavia kärkiyrityksiä esiteltiin pääkaupunkilaisille heidän kotikentällään.

Myönteisessä julkisuudessa on mukava paistatella. Tosiasia kuitenkin on, että meillä on monia mittavia haasteita, joita ajan kuluminen ei ratkaise – ei ainakaan toivotulla tavalla. Etenkin työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet ja seutukuntamme väestön väheneminen ovat tosiasioita, joita vastaan meidän on kamppailtava kaikin keinoin.

Yläsavolaiset ovat joutuneet vastaanottamaan vuoden aikana karvaita uutisia eduskunnasta: Iisalmen sairaalan toimintojen supistamiseen ja käräjäoikeuden kanslian sulkemiseen tähtäävät päätökset vähentävät toteutuessaan työpaikkoja Ylä-Savosta ja siirtävät niitä Kuopioon.

Tilanteesta tekee erityisen valitettavan se, että meillä on paljon teknologia- ja metallialan yrityksiä. Ei ole ennenkuulumatonta, että ”rautakouran” puoliso työskentelee terveydenhuollon, hallinnon tai opetuksen alalla. Molemmat päätökset ovat omiaan vähentämään seutukuntamme houkuttelevuutta tänne muuttamista harkitsevien asuinpaikkana. Päätöksiä on arvioitava lisäksi yläsavolaisen edunvalvonnan näkökulmasta: haluamme säilyttää Ylä-Savon asuttuna ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Ylä-Savon kuntien yhteisellä edunvalvonnalla on pitkä ja menestyksekäs historia. Edunvalvonnan keskeisenä toimijana oli yli 40 vuoden ajan Ylä-Savon Talousalueen Liitto, jonka toiminta päättyi vuonna 2004. Liiton viimeisenä toiminnanjohtajana ja ”pääedunvalvojana” työskenteli noin 20 vuoden ajan laajaa arvostusta ja luottamusta nauttinut talousneuvos Jouko Pennanen. Ylä-Savon Talousalueen Liiton toimintaa jatkoi Ylä-Savon Kehitys Oy, jonka toiminta päättyi yhtiön selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen vuonna 2014.

Ylä-Savon edunvalvonnan tämänhetkinen tilanne herättää huolta. Monissa asian tiimoilta käymissäni keskusteluissa sen on todettu käytännössä puuttuvan. Esille nousee toistuvasti edunvalvonnan hajanaisuus ja heikko valtakunnallinen vaikuttavuus. Yhteisen toimijan puuttuminen on johtanut tilanteeseen, jossa kunnat pyrkivät edistämään tärkeinä pitämiään hankkeita omilla resursseillaan.

Julkisten toimijoiden ohella myös yritykset tekevät edunvalvontaa suoraan tai välillisesti etujärjestöjensä kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on kärkiyritystemme julkinen vetoomus viitostien liikennöitävyyden parantamiseksi Siilinjärven ja Iisalmen välisellä osuudella. Tällaiset vetoomukset ovat tärkeitä osana laajempaa koordinoitua edunvalvontaa. Yksittäisinä ilmiöinä niiden voima riittää harvoin toivottuun muutokseen.

Ylä-Savon edunvalvontaan tarvitaan nykyistä enemmän kuntarajat ylittävää vaikuttavuutta. Tarvitsemme yhteisen edunvalvojan, joka toimii lähellä poliittisia päätöksentekijöitä heihin kuitenkaan lukeutumatta. Edunvalvoja työskentelee luottamuksellisessa yhteistyössä alueemme kuntien ja yritysten kanssa.

Luottamuksellisten suhteiden rakentaminen ja ylläpito ministeriöiden, keskusvirastojen ja politiikan toimijoiden suuntaan kuuluu tärkeänä osana edunvalvojan työhön. Näkökulma on vahvasti ennakoiva: Asioihin on pyrittävä vaikuttamaan valmistelun varhaisessa vaiheessa.

Meillä on Ylä-Savossa hyviä esimerkkejä tämänkaltaisesta toiminnasta. Jouko Pennasen ansiokkaalle työlle tarvitaan pikaisesti jatkajaa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Riittää kun se otetaan käyttöön. Seutukuntamme edunvalvonta ei edellytä toimiakseen massiivisista ja kallista koneistoa. Kustannustehokkuuden on oltava yksi toimintaa keskeisesti ohjaavista lähtökohdista. Aikaa ei ole hukattavaksi!