Suomi oli 1990-luvulla Euroopan suojavarustebisneksen huippumaa – Tehdas lopetettiin vuonna 2015

Jokin aika sitten otsikoissa oli viranomaisten tekemät miljoonien eurojen epäonnistuneet suojamaskikaupat. Televisiossa oli hiljattain Heikki Luoman käsikirjoittama sarjafilmi, ”vain muutaman huijarin tähden”. Maskikaupoistakin saisi hyvän filmin aiheen, vaikkapa teemalla, ”maskimiljonäärit”.

Kauppojen seurauksena huoltovarmuuskeskuksen johtaja joutui eroamaan, samoin pari muutakin virkamiestä. Eronneista virkailijoista muodostui ministereille sopiva ”käsidesi”, jolla he onnistuivat pesemään kätensä kyseisestä sopasta, ”erovirus” ei tarttunut heihin. Maskeista ja suojavaatteista on kova pula tälläkin hetkellä.

Suomi oli 1990-luvulla Euroopan suojavarustebisneksen huippumaa, Kemiran tytäryhtiön Kemira Safetyn ansiosta. Yhtiö valmisti Euroopan johtavia hengityssuojaimia. Valtio omisti Kemirasta tuolloin 48,6 prosenttia. Kemira Safetyn liikevaihto oli vuonna 1999 14,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,9 miljoonaa. Kemira myi kannattavan tytäryhtiönsä vuonna 2000 amerikkalaiselle Scott Technologiesille. Amerikkalaiset ajoivat tehtaan toiminnan alas vuosien 2013–2014 aikana ja tehdas lopetettiin vuonna 2015. Jos valtio omistajuus ja tehdas olisivat säilyneet, niin suojavarustepulmat olisi nyt voitu voittaa ja tehdas tahkoaisi omistajilleen rahaa, markkinat ovat tällä hetkellä rajattomat, maailmanlaajuiset.

Valtio on tehnyt muitakin huonoja kauppoja. Esimerkiksi valtionosuuden myynti Kemiran lannoiteteollisuudesta norjalaiselle Yara Internationalille vuonna 2007. Tämän jälkeen lannoitteiden hinnat nousivat huomattavasti, kun samaan aikaan tuottajahinnat ovat laskeneet. Vuonna 2013 valtio myi osuutensa Fortumin sähköverkoista Caruna Networks osakeyhtiölle, josta 80 prosenttia omistaa ulkomaiset sijoitusyhtiöt. Kauppaa on nimitetty ”vuosituhannen munaukseksi”. Yhtiöiden tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa, ja esimerkiksi norjalaisilla on liikaa rahaa ja se on saatava tuottamaan. Valtion yhtiöiden myynneistä päätöksen tekevät kulloinkin vallassa olevat poliitikot.

Yleensä omistajaohjausministeri esittää ja muu hallitus siunaa, hyväksyessään kaupat. No monet meistä ovat joskus tulleet tehneeksi huonoja kauppoja, mutta erityisen valitettavaa se on silloin jos kysymys on yhteisistä asioista. Valtiolla on kuitenkin paljon enemmän mahdollisuuksia kuin esimerkiksi ulosottovelkaisella.

Pääministeri Sanna Marin on saanut tunnustusta ja kehuja tämän korona ajan johtamistoimista. Hänellä onkin hyvä ulosanti ja esiintymiskyky, kun hän päättäväisesti lukee hallituksen yhteisiä päätöksiä.

Kaarlo Humaloja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.