Taitetun indeksin piti olla väliaikaisratkaisu – nyt se on ollut voimassa jo 24 vuotta

Uudella hallituksella olisi nyt erinomainen mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta kuitenkaan veroja. Se tapahtuisi poistamalla ”taitettu indeksi”, jolloin työeläkkeet palaisivat 1995 rakenteeseen, ja tekemällä työeläkkeisiin keskimäärin kahdeksan prosentin tasokorotus.

Tämä toisi eläkkeensaajille lisätuloja 2,5 miljardia euroa ja valtion kirstuun lisää verotuloja miljardi euroa. Samalla voitaisiin kunnolla korottaa myös kansan- ja takuueläkkeitä sekä oikaista indeksin rakennetta niin, että palkkaindeksisidonnaista osuutta korotettaisiin 15 prosentilla.

Toimet lieventäisivät osaltaan sitä katkeruutta, minkä valtio aiheutti kaataessaan 1990-luvun alussa noin 65 000 yritystä. Sen kriisin hoidossa keinovalikoimaan otettiin ”taitettu palkkaindeksi”.

Se markkinoitiin väliaikaisratkaisuna, joka puretaan 3–4 vuoden kuluessa eli heti kun ”ajat paranevat”. Väliaikaisratkaisu on ollut nyt voimassa jo 24 vuotta. Purkulupauksesta on jäljellä vain se, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan vuoden 1995 yhteensä 36 miljardista nykyiseen 200 miljardiin. Vastaavana ajankohtana ansiotasoindeksi on puolestaan kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 96,7 prosenttia, mutta eläkeindeksi vain 48,8 prosenttia.

Taitetun indeksin seurauksena 80 vuotta täyttäneiden tai sitä vanhempien työeläke on jäänyt ansiotasokehityksestä 32 prosenttia, ja on nyt vajaa 1 200 euroa / kuukausi.

On äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksei ensiaskeleitaan ottavassa hallitusohjelmassa ole kirjausta taitetun indeksin poistamisesta. Eihän eläkejärjestelmällämme ole tarkoitus kasvattaa kansallisvarallisuuttamme – vieläpä sijoitettuna 75-prosenttisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille –, vaan huolehtia pääoman tuotolla sen sukupolven vanhuudenpäivistä, joka nosti köyhän Suomen yhdeksi maailman vauraimmista maista.

Eläkeyhtiöiden johdon ylimielisyyttä kuvaa se, että he lobbareineen syöttävät mieliimme 2,5 ja 3,5 prosentin uhkakuvaisia sijoitustuottoja, kun esimerkiksi Helsingin pörssissä 31 markkina-arvoltaan suurimpien yritysten keskimääräiset vuosituotot ovat olleet kolme viime vuotta 12,3 prosenttia.

Eläkeläisten painolastina ei valitettavasti ole yksinomaan heitä jatkuvasti köyhdyttävä taitettu indeksi, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset siten, että eläkeläisten on maksettava lisäverona työttömyys- ja työeläkemaksua vastaava summa.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että eläkeläisten verotaulukko verottaa heiltä yli 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin vastaavaa palkkatuloa ansaitsevilta. Niinpä keskiverto 1 500 euroa kuussa eläkettä saava maksaa eläkkeestään veroja 14,5 prosenttia, kun vastaavasti 1 500 euron kuukausipalkkalaisen veroprosentti on 4,5.

Ja jos olet osa-aikatyössä ja kuukausiansiosi on alle 1 400 euroa, veroprosenttisi on nolla, mutta tuhannen euron eläkkeestäkin on maksettava veroa useita prosentteja.

Tämä on perustuslain 2. luvun 6 pykälän vastaista. Tuossa pykälässähän todetaan, että kansalaisia ei saa asettaa erilaiseen asemaan muun muassa iän perusteella.

Heikki Elonheimo, eläkeläinen, yrittäjä, Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.