Väestölle on jaettava oikeaa tietoa D-vitamiinista

Kansalaisia pelotellaan toistuvasti eräissä medioissa joko iian isoilla – joskus liian pienilläkin D-vitamiiniannoksilla. Mantran ”D-vitamiini kertyy rasvakudokseen” tulisi kuulua näin: mitä enemmän rasvakudosta, sitä enemmän tarvitset D-vitamiinia!

D-vitamiini laimenee läskissä. Suomessa ei ole tavattu yliannoksia tai myrkytyksiä kuin muutaman nettitilaajan toheloinnin seurauksena.

Lääkärilehdessä 2013 julkaistussa THL:n tutkimuksessa suomalaisista pääsi vain 15 prosenttia D-tasolle (kalsidioli) 75 nmol/l.

Enemmistö väestöstä kulkeekin ”vanhoilla moottoriöljyillä” talven yli D-vitamiinin puutteessa. Ekologisesti ja luonnollisesti ajatellen tulisi saavuttaa sama taso kuin kesällä kun ihossa syntyy D-vitamiinia. Tuo taso olisi 75–120 nmol/l.

Kanadassa tehty tutkimus, joka on julkaistu myös Duodecim lehdessä, kertoi että ravitsemustieteilijöiden suosittamalla 15 mikrogramman päiväannoksella pääsee enintään 27 nmol/l tasolle eikä 50 nmol/l:aan kuten meillä Suomessakin on virheellisesti uskoteltu.

Tutkijat arvioivatkin, että D-vitamiinin liian pienellä päiväannoksella on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja suositukset tulisi arvioida uudestaan (Duodecim. Paakkari, Veugelers, 2014).

Arvo Ylppö antoi lapsillekin reilut annokset ja ykköstyypin diabetesvaarakin laski 80 prosenttia. D-vitamiini vähentää todistetusti rinta- ja paksunsuolen syövän vaaraa, estää dementiaa ja masennusta sekä myös kaamosmasennusta omien hoitokokemustenkin mukaan.

Oikean annoksen saa tietää kun käy laboratoriossa mittamassa kalsidiolitasonsa. Moni terveellisesti elävä yllättyy matalasta arvosta vaikka syö kalaa, juo maitoa ja ottaa deetä nykysuositusten mukaan. Ravinnon D-vitamiini ei siis riitä, sen todistavat kotimaisetkin tutkimukset.

Sarkoidoosi-sidekudossairautta potevien tulisi kuitenkin aina mitata D-tasonsa laboratoriossa ettei yliannosta tule.

Lääkärien mielestä ei ole olemassa mitään ”D-vitamiini-taistelua”. Se on tahallaan aiheutettu, yliannoksilla pelotteleva mediakupla.

Lääkäri mittaa tarvittaessa – ainakin kroonisesti sairailta. Jos todetaan vajaus, se hoidetaan kuntoon. Aikuisille riittää yleensä 50 mikrogrammaa päivässä. Ylipainoisille ja senioreille enemmän.

Euroopan lääketurvallisuuskomitean mukaan 100 mikrog on maksimiannos aikuisille. Vanhuksille laitoksissa ja maahanmuuttajille tulisi jakaa ilmaiset D-vitamiinit. Tummassa ihossa deetä syntyy vähän, koska sinä on paljon melaniinipigmenttiä.

Professori Robert Heaney, joka on tutkinut osteoporoosia ja D-vitamiinia enemmän kuin kukaan muu maailmassa ja asuu Yhdysvalloissa samalla leveyspiirillä kuin suomalaiset, totesi Lontoossa D-kongressissa 2014:”one hundred”, kun kysyin häneltä, mikä olisi sopiva D-annos suomalaisille syksystä kesään. Tämä suosituskin perustuu satoihin kansainvälisin tutkimuksiin ja pitkään kokemukseen.

1990-luvulla pidettiin Yhdysvalloissa silloisen lääkintöhallituksen toimesta nimetön kysely asiantuntijapaneelin kymmenelle asiantuntijalääkärille. Kukin kirjoitti paperille oman annoksensa: keskiarvo oli 112 mikrogrammaa päivässä. Kesällä saamme tuon annoksen muutamassa tunnissa ulkosalla T-paidassa ja shortseissa.

On epäeettistä suositella liian matalia D-annoksia ”kun tutkimukset ovat kesken”. Oikeasta annoksesta löytyy tuhansia tutkimuksia maailmalta.



HANNU VIEROLA

erikoislääkäri, Iisalmi