Valinnanvapauskokeilu loppuu – terveyskeskusten lääkäripula ei häviä mihinkään

Lääkäripula koettelee kaikkia pieniä terveyskeskuksia. Suomen terveyskeskuksissa oli täyttämättömiä lääkärin tehtäviä lokakuussa 2018 yhteensä 227,5 eli 5,7 prosenttia tehtävien kokonaismäärästä.

Terveyskeskuslääkärin työ ei houkuta. Ei haluta muuttaa syrjäseudulle ja työhön kaivataan sellaisia joustoja esim. työaikoihin, mitkä pienemmissä terveyskeskuksissa ei ole mahdollisia toteuttaa. Nuoret lääkärit kaipaavat tukea ja ohjausta kollegoilta, sitäkään ei voida pienissä yksiköissä järjestää eikä palkkakaan enää toimi houkuttimena.

Omalääkärit ovat jääneet historiaan juuri lääkäripulan takia. Vielä 2000-luvun alussa järjestelmä oli käytössä 70 prosentilla kunnista, mutta siitä on jouduttu luopumaan, kun sijaisia ei saada. Kuitenkin omalääkärijärjestelmä olisi ideaalinen, varsinkin pitkäaikais- ja monisairaiden hoitosuhteissa.

Kokoomuksen ajaman valinnanvapauskokeilun myötä meitä yläsavolaisia kohtasi erinomainen onni, kun saimme vuoden 2017 alusta lähtien lisää lääkäripalveluja. Ylä-Savo pääsi pilotiksi ja Kiuruvesi pääsi otsikoihin valtakunnallisestikin, kun jopa 30 prosenttia väestöstä siirtyi Kunnanlääkäreille.

Kunnanlääkäreistä tuli meidän kiuruvetisten omalääkäri. Useat perheet, jopa suvut, vaihtoivat Kunnanlääkäreihin ja olivat tyytyväisiä vauvasta vaariin. Ihmiset äänestivät jaloillaan ja parhaimmillaan Kiuruvedellä 3 000 kuntalaista oli Kunnanlääkäreiden asiakkaana.

Sonkajärvellä toiminta alkoi samassa kokeilussa elokuussa 2017 ja Kunnanlääkärit avasi myöhemmin yksiköt Iisalmeen, Sukevalle ja Rautavaaralle.

Kunnanlääkäreihin vaihtoi noin 5 000 yläsavolaista. Suurimpana syynä vaihtoon oli lääkäripalvelujen saatavuus, hoitoon päästiin nopeammin. Myös työpäivän jälkeisiä aikoja oli saatavilla iltakuuteen asti. Ystävällinen palvelu ja asiakkaan kohtaaminen olivat aivan eri luokkaa, kuin mihin oltiin totuttu terveyskeskuksessa.

Terveyskeskuksienkin oli pakko ottaa opikseen, kun asiakaskato tapahtui. Piti ruveta palvelemaan asiakkaita paremmin. Palvelu on todellakin parantunut tänä aikana ainakin täällä Kiuruvedellä ja myös uusia tapoja toimia on otettu käyttöön, muun muassa iltavastaanotot. On myös pitänyt sopeuttaa resursseja ottaen huomioon pienentynyt asiakaskanta.

Valinnanvapauskokeilu loppuu tämän kuun lopussa, ja Kunnanlääkärit ovat lopettaneet toimintansa Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Terveyskeskusten lääkäripula ei häviä mihinkään. Kiuruvedellä se tarkoittaa, että 2 600–3 000 kuntalaista siirtyy takaisin terveyskeskuksen jonoihin.

Keikkalääkäreitä, jotka maksavat kunnalle 150–200 euroa tunti ja ovat monikansallisten pörssiyhtiöiden palveluksessa, palkataan lisää, jos heitä edes saadaan, ja sote-menot tulevat kasvamaan entisestään.

Erikoissairaanhoidon kustannukset tulevat nousemaan, kun lääkäri ei tunne potilaan historiaa ja lähettää varmuuden vuoksi Kuopioon. Ambulanssiralli Kuopioon pahenee entisestään – ja kunnat maksavat.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän hallitus kokoontui 18.6.2019 ja päätti ottaa käyttöön palvelusetelin vastaanottopalveluihin viideksi kuukaudeksi. Alkuperäinen esitys oli toistaiseksi. Yritykset voivat ilmoittautua palvelusetelituottajiksi tälle ajalle. Setelin arvoksi määrättiin 191,16 euroa / vuosi (15,93 euroa / kuukausi / asukas).

Palvelusetelin hinta putosi 27 prosenttia kokeilun aikaisesta kapitaatiomaksusta, ja sopimusaika on viisi kuukautta! Millainen yritys lähtee tähän? Jos vähänkään ymmärtää yritysmaailmasta jotain, niin viiden kuukauden takia ei kannata tehdä minkäänlaisia investointeja eikä rekrytointeja, lisäksi tulot pienenisivät melkein kolmanneksen. Palkat, verot ja kaikki muutkin kiinteät kulut pitää pystyä maksamaan ja yrittäjänkin pitää elää.

Yrittäjyyden väheneminen ja palveluiden yksipuolistuminen on Kunnanlääkäreiden lopettamisen myötä todella harmi. Ylä-Savon sote tekee pahan virheen mitoittamalla palvelusetelin arvon liian alas. Aliarvostuksen syynä on se, että arvostuksen pohjana on oman vastaavan tuotannon kustannus. Kuitenkaan tätä laskiessa ei pitäisi unohtaa huomioida esimerkiksi veloituksetta tai alihintaan käyttöön saatuja kuntien resursseja.

Mitä Ylä-Savon sote aikoo tehdä, jos yksikään yritys ei ilmoittaudu palvelusetelituottajaksi? Miten Ylä-Savon sote aikoo palvelun järjestäjänä päästä Rinteen hallituksen kaavailemaan hoitotakuuseen Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä? Näissä kunnissa ei ole ikinä pystytty omana toimintana tuottamaan vastaanottopalveluja, eikä pystytä nytkään.

Tässä mielessä Ylä-Savon soten kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Olisiko mahdollista saada palveluseteli houkuttelevammaksi nostamalla sen hintaa tai laatia eri-ikäisille asiakkaille eriarvoiset palvelusetelit?

Vai pitäisikö Kiuruveden ja Sonkajärven vastaanottopalvelut ulkoistaa? Sote-palveluiden kokonaisulkoistukset ovat tuoneet kunnille säästöjä ja hillinneet kustannusten nousua. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Esa Jokisen tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että säästö näkyy useimmiten perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta euromääräisesti myös erikoissairaanhoidossa.

Eikö kuitenkin olisi kaikkien etu, että lääkäripalvelut säilyisivät? Siinäpä Ylä-Savon soten hallituksen jäsenille pähkäiltävää – kuntayhtymä on vastuussa osakaskuntien väestön hoidosta ja hoivasta.

Jos lakiin tulee Rinteen kaavailema seitsemän päivän hoitotakuu, on sitä noudatettava myös Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä!

Me kokoomuksessa kannatamme valinnanvapautta. Haluamme julkisesti rahoitettuja sote-palveluita, jotka ovat laadukkaita ja kansalaisen pitää saada itse valita oma hoitopaikkansa.

Ihmisten pitää päästä hoitoon mahdollisimman pian, koska jonoissa tai katkeilevissa hoitoketjuissa ei kukaan parane. Hoidon pitkittynyt odottaminen ja luukulta toiseen pompottelu lisää yhteiskunnan kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.

Ihmisten oikeus vaikuttaa hoitoonsa sekä valita palveluita on yksi kokoomuksen keinoista nykyistä parempaan hoitoon. Valinnanmahdollisuus on myös palveluiden laadun ohjausta.

Sote-uudistus tarvitaan ja se on pakko tehdä. Taustasyyt uudistukselle eivät ole millään tavalla muuttuneet. Ikääntyneiden määrä ja palvelujen tarve kasvavat, mikä aiheuttaa kovan paineen rahoitukselle.

Sote-uudistuksen vuosia kestäneestä soutamisesta ja huopaamisesta on paljon opittavaa. Tarvitaan laajaa asiantuntijoilla vahvistettua parlamentaarista yhteistyötä yli hallituskausien. Yhdessä pitää sopia visio ja toteuttaa se määrätietoisesti, vaikka pieninä palasina.

Tuija Kastari, Kiuruveden kokoomuksen puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.