Ihmisen kosketuksen ja läheisyyden merkitystä ei ymmärretä - Robottien yleistyessä yhteys kahden elollisen olennon välillä katoaa

Iisalmen Sanomien puheenaihejuttu lääkerobotista ja sonkajärveläisestä 84-vuotiaasta Toivo Tuovisesta sai valtakunnallista julkisuutta, kun sitä käsiteltiin MTV3:n viiden jälkeen ohjelmassa keskiviikkona. Robotiikka ja vanhusten hoito ovat nyt kovasti pinnalla.

Ylä-Savon sotessa kotihoidon asiakkailla on ollut keväästä 2018 saakka mahdollista ottaa lääkerobotti kotiin. Niitä on käytössä yhteensä 15.

Tuovisen lääkerobotti on hyvä esimerkki koti- ja vanhustenhoitoa helpottavasta apuvälineestä. Robotti piippaa kolmesti päivässä ja ilmoittaa, milloin on aika ottaa lääkkeet. Kone on samalla myös turva. Jos lääkettä ei ole otettu, hoitaja käy asiakkaan luona tarkistamassa tilanteen. Hoitajat ohjelmoivat koneen ja syöttävät siihen tiedot.

Lääkerobotti ratkaisee hyvin yksinkertaisen, mutta tärkeän arjen ongelman eli sen, että vanhukset eivät aina muista ottaa lääkkeitään. Tosin robotin voi laittaa muistuttamaan, vaikka päiväkävelystäkin.

Robotti on hyvän hoidon tuki ja samanlaisia arjen ongelmia ratkaisevia robotteja tulee toivottavasti lisää.

Kolikon kääntöpuoli on se, että välillä saa julkisuudesta lukea karuja näkemyksiä siitä, kuinka robotit tulevaisuudessa hoitavat vanhukset. Esimerkiksi Japanissa hoivarobotteja on jo käytössä vanhainkodeissa. Hyljerobottia voi paijata, se kuuntelee ja osaa laulaa.

Ihmisen kosketuksen ja läheisyyden merkitystä ei aina ymmärretä. Robottien yleistyessä yhteys kahden elollisen olennon välillä katoaa. Robotti ei voi välittää aitoa rakkautta ja välittämistä, koska robotti ei ole tunteva olento.

Ne ovat kuitenkin hyvän elämän ja myös hyvän vanhuuden tärkeimmät rakennuspalaset; rakkaus ja välittäminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.