Katovuoden opit muistiin: ruuantuotanto ei saa keskittyä liikaa

Poikkeuksellisen kuiva kesä aiheuttaa Suomen suurimmilla vilja-alueilla katastrofaalisia satotappioita. Pitkät sateettomat jaksot ovat pahentaneet jo alkukesällä syntynyttä vahinkoa varsinkin Etelä-Suomessa.

Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että odotettavissa on heikoin viljasato tällä vuosituhannella. Pro Agrian mukaan sadon kokonaismäärä olisi jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1987. (STT 7.8.)

Kuluttajalle ei katovuosi nyky-Suomessa merkitse välttämättä juuri mitään. "Halpuutus" kaikkine piirteineen tarkoittaa myös sitä, ettei kauppakaan menetä rahavirtojaan. Elintarviketuotannon rakenne on järjestelty yksinkertaistaen kuvaillen siten, että satotappiot ovat katastrofi vain maatiloille.

Esimerkiksi leivän hinnasta viljan raaka-ainekustannuksen osuus on vain 3–4 prosenttia. Tuottajahinnat ovat mitättömiä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) totesi STT:lle, että viljelijöiden ahdinko syvenee.

Maatilojen määrä on vähentynyt kiihtyvää tahtia. Kun kato nyt koettelee viime kesän märkyyden jälkeen heti uudelleen, moni joutuu miettimään, onko tilaa mahdollista enää jatkaa.

Pohjois-Savossakin kuivuus vaikuttaa vilja- ja rehusatoon ja siten myös karjatalouteen. Tilanne on silti rehuissa maan parhaimpia.

MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen muistuttaa, mikä olisi nyt tämän kesän oppeina ymmärrettävä: sääriskit ovat suurempia, jos keskitytään vain tietylle alueelle (SS ja IS 8.8.).

Katovuodet osoittavat, että on tärkeää viljellä koko Suomessa. Ja jos maatilat häviävät, ei niitä enää takaisin saada.