Pääkirjoitus: Itsesensuuri on pahinta myrkkyä avoimelle yhteiskunnalle - Pirkka-Pekka Petelius näyttää suuntaa, jossa eliitti päättää, mille saa nauraa

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi tekemiään saamelaisvitsejä. Anteeksipyyntö koski 1980- ja 1990-luvuilla tehtyjä vitsejä, joissa parodioitiin saamelaisia.

Petelius pyysi tiedotteessa anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka vitseillä on ollut. Asiasta nousi aivan oikein kova keskustelu ja keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kysyi, milloin Petelius pyytää anteeksi romaneilta, kehitysvammaisilta, homoilta ja transihmisiltä.

Kun koomikot alkavat itse pyytää anteeksi vuosien takaisia vitsejä ja selitellä monta kymmentä vuotta vanhaa huumoria, on astuttu alueelle, jossa on kohta hyväksyttyä nauraa vain kulttuurieliitin siunaamille vitseille, joista kukaan ei voi suuttua.

Huumorin tehtävä on ärsyttää, rikkoa rajoja, tökkiä arkoja paikkoja ja vihastuttaa. Kaikkia näitä naurattamisen ohella. Huumorilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä uskaltaa sanoa. Kielletyn sanominen ääneen on usein myös terapeuttista ja vapauttavaa.

Petelius toivoo, että ongelmallisia sketsejä ei enää tietoisesti esitettäisi. Kun Peteliuksen tasoinen kulttuurivaikuttaja toivoo sensuuria, on aika huolestua aidosti. Peteliuksen vitsit tulee ymmärtää aikansa tuotteiksi ja ne heijastelivat sen ajan ennakkoluuloja. Eivät ne ennakkoluulot katoa, vaikka sketsit sensuroitaisiin.

On hyvin opettavaista katsoa Peteliuksen huumoria vuosikymmenten takaa. Se näyttää, mille siihen aikaan naurettiin. Mitkä asiat olivat silloin tabuja, joita huumorin keinoin ansiokkaasti rikottiin.

Ei niitä tarvitse pyytää anteeksi. Niistä voi oppia ja viisastua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Vihreiden Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta ja toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää esitettäisi – haluaa tavata myös romanien edustajia