Päätoimittajalta: Joka viides yläsavolainen katoaa kohta - nyt kaikki keinot käyttöön!

Toimituksesta

Ylä-Savon seutukunnan väestöennusteen mukaan väki vähenee vuosien 2017–2040 aikana 10 365 asukkaalla eli yhteensä 19,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että nykytilanteeseen verrattuna joka viides yläsavolainen poistuu haudan lepoon tai muuttaa muualle.

Ennuste on suoraan sanottuna järkyttävä ettei peräti helvetillinen. Ennuste on myös heikentynyt, sillä yllä mainittu MDI-väestöennuste on 8,9 prosenttiyksikkö heikompi kuin vuonna 2015 julkaistu Tilastokeskuksen ennuste.

Tällaisten ennustusten pitäisi herättää kuntien päättäjät tositoimiin. Ennusteet antavat selvän signaalin siitä, että nykyiset keinot eivät toimi. Silloin nousee kysymys, mitä ei ole vielä kokeiltu?

Vastaus on selvä. Yhtä yhteistä kuntaa. Ylä-Savo tarvitsee yhden voimakkaan kunnan, jolla on edellytykset selvitä ja, jonka elinvoimaa voidaan yhdessä kehittää. Tämän pitäisi nyt aidosti kaikkien yhdessä tunnustaa. Ilman pärjäävää keskuskuntaa Ylä-Savo kuihtuu ja kuolee.

Mitä Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Vieremä, Sonkajärvi ja Pielavesi voisivatkaan olla yhdessä? Vastaus on selvä. Menestyvä ja pärjäävä Ylä-Savon kaupunki.

Palataan ajassa taakse päin. Vuosikymmen sitten Ylä-Savossa käytiin tiivistä keskustelua kuntaliitoksista.

Taustalla oli Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen käynnistämä Paras-hanke, jonka tarkoituksena oli karsia kuntia ja lisätä tuottavuutta. Uudistusta koskeva laki tuli voimaan 2007 ja oli voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.

Hanketta voidaan pitää menestyksekkäänä, jos sillä tarkoitetaan kuntien määrän karsimista. Vuonna 2004 ennen Paras-hankkeen alkamista Suomessa oli 444 kuntaa ja 336 vuonna 2012.

Jälkikäteen, kun asiaa on tutkittu, on huomattu, että kuntaliitoksilla ei ole suoraa vaikutusta elinkeinoelämään, tehokkuuteen tai tuottavuuteen. Asiasta on muun muassa olemassa Niko Vartiaisen Itä-Suomen yliopistoon tekemä tutkimus. Ongelma on ollut siinä, että vaikka liitokset mahdollistaisivat kunnille paremmat edellytykset elinkeinopolitiikan harjoittamiselle, eivät kunnat ole pystyneet hyödyntämään liitosten tuomaa potentiaalia.

Kunnat siis laitettiin yhteen, mutta voimia ei ole aidosti yhdistetty. Ei ole uskallettu. Yksi syy lienee kuntaliitossopimukset ja se, että pienemmässä ja heikommassa kunnassa on pelätty palveluiden karkaamista niin, että uuden kunnan sisällä on käyty puolustustaistelua kehittämisen sijaan.

Kuntaliitokset eivät ole aina oikotie onneen. Jotta niistä saadaan hyötyä, täytyy uutta kuntaa alkaa aidosti yhdessä kehittää.

Ylä-Savossa kuntien yhteen liittämisestä ei ole Paras-hankkeen jälkeen käyty aitoa keskustelua. Iisalmi haluaa odottaa muiden kuntien aloitetta ja muissa kunnissa ei ole ollut liitoksiin halua. Sonkajärvi oli aikanaan kahdesti lähellä, mutta molemmilla kerroilla valtuusto kaatoi hankkeen.

Olisiko aika laittaa uutta matoa koukkuun?

Kirjoittaja on Iisalmen Sanomien päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.