Presidentti Niinistökin kirjoitti vain approbaturin paperit ja Hjallis Harkimo C:n – koulumenestys ei määrittele pärjäämistä elämässä

Monessa suomalaiskodissa oli eilen jännittävät paikat, kun ylioppilaskokeiden lopulliset tulokset tulivat. Monille nuorille ylioppilaaksi pääseminen on sen hetkisen elämän isoin asia. Menestyminen antaa mahdollisuuksia valita omia jatko-opintoja kiinnostusten pohjalta. Kokeissa pärjänneitä oppilaita nostetaan myös mediassa. Heille menestys suotakoon.

Silti joukossa aivan yhtä suuri määrä nuoria, joilla kokeet eivät menneet niin hyvin. Joillakin kokeiden läpäisy saattoi olla pienestä kiinni. Porukassa on myös niitä, jotka eivät onnistu kokeita läpäisemään koskaan. Aina edes uusiminen ei auta, ja sinnikkyys loppuu kesken. Se voi tuntua maailmanlopulta.

Hienoa on se, että lakiuudistuksen ansiosta syksystä 2019 lähtien hylätyn kokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Tällä hetkellä hyväksytyn ylioppilastutkinnon kokeen voi uusia vain kerran ja hylätyn kokeen kaksi kertaa.

On myös huojentavaa, että lopulta ylioppilaskokeen läpäisemisellä ei välttämättä ole tulevaisuuden menestymisen ja pärjäämisen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Esimerkiksi Suomen tasavallan arvostettu presidentti Sauli Niinistö kirjoitti aikanaan approbaturin paperit. Liikemies Hjallis Harkimo taas jäi aikoinaan kaksi kertaa luokalle. Lukio-opintonsa hän suoritti reilun kuutosen keskiarvolla. Lopulta on hän kirjoitti C:n paperit.

Sosiaali- ja terveysministerinäkin aikaisemmin toiminut Paula Risikko (kok.) sai ylioppilaskirjoituksista lubenterin paperit. Myöhemmin hän väitteli tohtoriksi! Kyläkauppias Vesa Keskinen kirjoitti kielistä alimman hyväksytyn arvosanan approbaturin.

Arvosanat eivät todellakaan määrittele loppuelämää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.