Ei turhaa haaskausta: Ruokahävikkiä voi jokainen vähentää

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa vietettävä Marttailuviikko yhdisti Iisalmessa voimansa Hävikkiviikko-teemaan, ja Marttojen "Arkiruoka on järkiruokaa" -tapahtumassa oli niin ruokahävikkiasiaa kuin Marttojen esittelemää syksyn satoakin.

Paikalla oli myös Marttaliitosta johtava asiantuntija Asta Kuosmanen, jonka mukaan jokainen voi vaikuttaa ruokahävikin määrään ja samalla ympäristöön, jota hävikkiruokakin kuormittaa.

– Suunnitelmallisuudella päästään jo pitkälle. Ruokahävikkiä tulee vähemmän, kun suunnittelee viikon tai kahden ruokalistan etukäteen ja tekee ostokset sen mukaan.

Lisäksi on tärkeää hyödyntää tähderuuat eri tavoin. Marttaliiton sivuilla on Ekokokki-osio, jossa on tähderuokareseptejä.

– Jos tähteitä jää, tekee niistä myös seuraavan päivän ruuan tai pakastaa ne myöhempää käyttöä varten. Jos esimerkiksi perunoita jää yli, niistä voi tehdä sosekeittoa tai käyttää ne sämpylätaikinaan. Myös aamupuuron lopun voi käyttää sämpylätaikinaan.

Kuivahtaneet leivät voi paahtaa tai paistaa voissa kuten köyhät ritarit tai kuutioida ne keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Niistä voi tehdä myös korppujauhoja ja käyttää ne lihamureketaikinaan.

Tutkimusten mukaan eniten ruokahävikkiä syntyy yhden hengen talouksissa. Eräänä syynä siihen ovat Asta Kuosmasen mukaan pakkaukset, jotka ovat usein liian suuria yhdelle ihmiselle.

Isojen pakkausten käyttö vaatii myös suunnittelua. Ruokaa voi tehdä kerralla useampaa päivää varten tai pakastaa osan tuotteesta.

– Yksi syy ruokahävikkiin on siinä, että ei eroteta parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjä. Ruoka on useimmiten aivan käyttökelpoista vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen.

Toritapahtumassa oli mukana myös kiertotaloutta ja resurssiviisautta edistävä KierRe-hanke ja sen iisalmelaiset hanketyöntekijät Kirsi Savolainen ja Mari Turunen.

Kun suunnittelee etukäteen ostoksiaan, kannattaa Savolaisen mukaan ensimmäiseksi katsoa kaappeihin ja jääkaappiin, mitä niissä jo on. Asta Kuosmanen vinkkaa, että niistä voi ottaa kuvan puhelimellaan ennen kauppaan lähtöä.

Savolaisen ja Turusen vinkki tähderuuan käyttöön on tehdä niistä pyttipannua tai pizzaa.

Useimmiten hävikkiruoka on leipää, valmisruokia ja hedelmiä.

– Yhdeltä ihmiseltä tulee keskimäärin runsaat 20 kiloa ruokahävikkiä vuodessa, ja se määrä on tässä konkreettisesti nähtävillä, Mari Turunen esitteli Kankaan Marttojen Marja Hartikaisen kasvimaaltaan kokoamaa kasvisvalikoimaa.

Hävikistä on puhuttu paljon viime vuosina, ja ainakin koulujen ja päiväkotien ruokahävikki on tutkimusten mukaan vähentynyt.

– Myös se on hyvää kehitystä, että kaupat antavat hyväntekeväisyyteen ruokaa, joissa parasta ennen -päivämäärä lähestyy, Mari Turunen toteaa.

Marja Hartikaisen mukaan ainakin joissakin Iisalmen kaupoissa saa seuraavana päivänä alennuksella esimerkiksi hieman kolhiintuneita kasviksia ja hedelmiä, jotka ovat aivan käyttökelpoisia kun poistaa niistä huonon kohdan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Ylä-Savo

Karhuperhe löysi kirjastosta lukemista ja ajanvietettä – päävalmentaja Niko Härkönen luki lukioaikaan mielenkiinnosta Raamatunkin

Selkeä ja toiminnallinen musikaali luottaa näyttelijäsuorituksiin

Ylä-Savon soten hankintalistalla kaksi uutta laitetta röntgeniin

Perehdytyspäivä Pielakodissa avasi perusturvalautakunnan puheenjohtajan ymmärrystä – työntekijöiden sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi

Maaseutuasiamieheksi Vieremälle tuli 17 hakemusta – viittä heistä haastatellaan virkaan

Iisalmen rakennusvalvonnan lupapäätöksissä yli kuukauden mittainen tauko

Kyllä Paretskoi tietää: Alle, väliin vai päälle – legginsit nimittäin

Nuotanveto on katoavaa kansanperinnettä, vaikka siitä olisi iloa ja hyötyä myös nykyihmiselle – näin sujuu kalastus Lapinlahden Onkivedellä

Helsingin vegaanien karsastama savolaiskokki on brutaali tuotantoeläinten ystävä – "Kauhistelu kertoo perinteiden unohtamisesta"

Muutokset eivät jääneet paperille – "Tästä jäi hyvin paljon asioita käytäntöön"