"Jos yhden koivun voisit kaataa silvuplee, niin kohta pyöritään setelikasassa" – sieniviljelijän harras toive ei toteutunut

Toissa kesänä tutkailin kesämökin tonttia ja löysin pari korvasientä.

Vitosen matikalla äkkiä kehittelin mielessäni kannattavan bisneksen ja päätin ryhtyä sieniviljelijäksi.

Mittailin lääniä, mihin perustan viljelmän. Nopeasti myös kysyin facebookissa, mistä voi ostaa sienien siemeniä. Viisaammat ehdottivat koulunpenkille palaamista mutta sain ihan asiallisiakin vastauksia.

Mökki ei virallisesti ole valtakuntaani mutta minulla on lupa toteuttaa siellä joitain tarkoin harkittuja juttuja ja askareita. Sieniviljelmäajatukselle vähän tuli naureskelua mutta lupa projektiin heltisi.

Aloitin maanmuokkauksella.

Ohjeiden mukaan kaivelin sopivankokoista ja syvyistä kuoppaa johon lykätä sanomalehtiä.

Maasto on erittäin kivikkoista, naama punaisena hikeä valuen nautin uuden yrittäjyyden tuomasta jännityksestä ja vapauden tunteesta.

Laskeskelin että tällä vaivan näöllä pääsee parin vuoden päästä Teneriffalle, sais vaan nyt nämä saamarin kivet pois alta ensin!

Raadoin selkäni hiessä muutaman tunnin ja päätin, että nyt alkaa näyttää hyvälle.

Ajatuksena oli saada viljelmälle pari pätkää koivua, porata niihin muutamia reikiä, hölvätä sienirihmastoa reikiin ja tadaa, busines ei kun vaan kasvaa.

Lähdin esittämään asiaani tontin toisessa päässä puuhaavalle maanomistajalle.

Ehdotus pienen koivun kaatamisesta ”vaikka tosta varaston nurkalta tai jotain” sai aikaan naurua samalla kun ajatus jyrkästi torpattiin.

Esitin voimakassävyisiä kannanottoja yrittäjyyden riskeistä ja sun muusta anellen tukea alkavalle uralleni sienifarmarina. Että jos nyt yhden koivun voisit kaataa silvuplee, niin kohta pyöritään setelikasassa.

Ei niin ei.

Suivaantuneena painelin hakemaan saunalta sanomalehtiä, niitä pitää vähintään olla!

Mylläsin lehtien, kivien, muurahaisten ja satunnaisten muiden sittiäisten parissa jokusen tovin. Sienirihmastoa koetin repiä varovasti kahden korvasienen läheltä. Lopulta heitin sienetkin kuoppaan, kai niistä jotain hyötyä on?

Lopputulos ei ollut lähelläkään tyylikästä mutta ainakin tein kuten ohjeissa neuvottiin. Merkkasin viljelmän rajat isoilla kivillä jotten tulevaisuudessa kompuroi aarteitani lyttyyn.

Tämän kesän alussa katselin säälittävää risukkoa, jossa oletetusti muhii rahaa. Kiviä lojui siellä täällä vaikka aika varmasti raahasin niitä vähän pidemmälle.

Täytyy vaan pysyä kärsivällisenä. Kyllä ne sieltä vielä nousee. Kohta on sieniä nurkat täynnä. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, suattepa nähä.

Tämän kesän saalis oli kaksi korvasientä. Ne eivät kasvaneet vieljelmällä vaan parin metrin päässä siitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.