Kunnanjohtaja taipui keisariksi komeasti – Nissilässä yksi esitys ei riittänyt mihinkään

Väki on kokoontunut pihalle, ja tunnelma on odottava. Niin rahvas kuin värikkäissä puvuissaan herrasväki kuiskii, joko keisari saapuu.

Kyllä. Vaikka ensimmäinen tulija polulla onkin odottajien pieneksi pettymykseksi kaikkien tuntema Kuppari-Kaisa ( Kaarina Ruuska), pian saapuu myös itse keisari virkamiehineen arvokkaasti portista pihapiiriin, vastaanottajien kunniakujalle. Kuppari-Kaisa uskaltaa keisaria vähän jututtaakin.

Tässä vaiheessa tapahtumat siirtyvät sujuvasti sisätiloihin. Arvovieras tapaa yöpymispaikkansa Mattilan kestikievarin väen. Hän tanssii paikallisten kanssa ja istuutuu illallispöytään kuuntelemaan heidän juurevaa lauluaan.

Keisari Aleksanteri I:n vierailun 200-vuotisjuhlavuosi huipentui Nissilän seurantalolla viikonloppuna keisarin saapumiseen. Näytelmä oli Sisko Niskasen käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmäsarjan päätösosa, jota esitettiin kovan suosion vuoksi lauantain lisäksi sunnuntaina kaksi lisänäytöstä. Kuhunkin näytökseen mahtui noin 140 henkeä.

Keisaria esitti kunnanjohtaja Mika Suomalainen, ja komeasti.

– Onhan se harjoittelua vaatinut, hän hymyilee kysymykseen, oliko vuorosanat helppo oppia.

Kunnanjohtajaa pyydettiin rooliin alkuvuodesta.

– Nähtyäni miten kylät, yhdistykset ja kunnan oma väki ovat pistäneet itseään likoon asian tiimoilta, ei minun tarvinnut pitkään miettiä mukaan heittäytymistä. Kokemus on ollut hieno, vaikka minulla ei juuri ole aikaisempaa näyttelijäkokemusta. Sisko on onnistunut ohjaajana hienosti, ja Tiina Kroodo-Kauhanen ollut puvustajana suorastaan taikuri.

Puvut todellakin ihastuttavat silmää. Myös näytelmän puitteet pöydän kynttilänjalkaa myöten ovat kaunista katsottavaa.

Hiotut eleet tuovat aidon tunnelman – niin ryhdikkään keisarin kohtelias kumarrus kuin neitojen ja rouvien niiaus tai illanvietossa laulamaan intoutuneiden venäläisvirkamiesten rempseys. Musiikki saa näytelmässä tilaa. Siitä vastasivat Anna ja Antti Janka-Murros.

Näytelmän keisari on ystävällinen ja lempeä. Hän antaa leipää lapsille, on ihastunut Suomen matkalla näkemästään ja Mattilassa maistamistaan herkuista ja kiittää saamastaan palvelusta. Vieraaseen aluksi epäluuloisesti suhtautunut kestikievarin tytär Margareta ( Sanna Vaarala) muuttaa mieltään huomattuaan tämän ystävällisen luonteen.

Ennen Nissilää keisari oli käynyt Suomen-vierailullaan muun muassa Iisalmessa Mansikkaniemen pappilassa ja vaihtoi hevosia Vieremän Valkeisilla. Nissilästä hän teki matkan Kajaaniin. Arvovaltaisuudessaan valtiovierailu oli alueelle ainutlaatuinen ja paikallisille pitkäaikainen puheenaihe.

Näytelmät Nissilässä olivat upea yhteinen voimainponnistus.

– Hienointa on ollut olla osa tätä yhteisöä ja yhdessä tekemistä, sanoo Mika Suomalainen.

– Olen ihaillen katsonut, miten ihmiset ovat kasvaneet rooleihinsa. Mielestäni kokonaisuus on todella hieno. Toki se on vaatinut kaikilta paljon työtä ja hieman myös uskallusta. Vieremällä on todella aikaansaavaa ja luovaa väkeä.

Lauantain esitys oli päivällisnäytös, jossa tarjottiin ruokaa. Lauantaina ja sunnuntain päivänäytöksessa oli myös mukana hevonen. Keisari saapui ratsain.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.