Maito voisi olla tulevaisuuden biomuovi – meille tuttu juoma muuttuu myös vaikkapa pakkausmateriaaliksi tai puunkäsittelyaineeksi

Suomesta yritetään tehdä kiertotalouden kärkimaata. Tässä biotalouden kehittäminen on avainasemassa, ja uusia innovaatioita kehitetään jatkuvasti.

Torstaina järjestettyyn Maidon uudet muodot -tilaisuuteen kokoontui useiden alojen asiantuntijoita keskustelemaan ja luennoimaan biotalouden mahdollisuuksista ja menneillään olevista innovaatioista. Tapahtuman järjesti Savonia ammattikorkeakoulun Maitoinnovaatiot-hanke.

– Hanke kartoittaa mahdollisuuksia käyttää maitoa raaka-aineena ei-syötävissä tuotteissa. Se ei ole mikään ihan uusi juttu kuitenkaan. Maitoa jalostettiin muoviksi jo vuosikymmeniä sitten, selittää hankkeen projektipäällikkö Mikaela Mughal.

Maidosta on aikanaan valmistettu muun muassa luksusmerkin vaatteisiin nappeja.

Maidolla ja sen komponenteilla on monenlaisia mahdollisuuksia. Siitä voidaan valmistaa nykyään esimerkiksi pakkausmateriaaleja, puunkäsittelyaineita ja tekstiilejä, ja sitä voidaan hyödyntää lääketieteessä. Esimerkiksi maitokuidussa havaittuihin etuihin lukeutuu sen silkkinen tuntuma, hyvä värjäytyvyys, sen palonesto-ominaisuudet ja mahdollinen antibakteerisuus. Pakkausmateriaalina esimerkiksi maitoproteiinista valmistettu kalvo on biohajoavaa, ja sitä on jo käytetty esimerkiksi astianpesuainetableteissa.

Tapahtumassa pohdittiin, voisiko maidontuotannosta hukkaan menevää osuutta hyödyntää kiertotalouteen. Pohjois-Savossa noin puoli prosenttia maidosta todetaan elintarvikekelvottomaksi jo tiloilla, ja ylijäämäosuus menee suurimmaksi osaksi viemäriin.

Biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen uskoo, että pilaantunutta maitoa voisi hyödyntää, kunhan sen rakenne ei ole täysin pilalla.

– Vähäinen pilaantuminen voisi olla hyödyksikin.

Paneelikeskustelussa tuli ilmi, että asiantuntijat uskoivat erityisesti maitoproteiinien käyttöön pakkausmateriaaleissa sen monista mahdollisista käyttömuodoista.

Maitomuovin lisäksi kehitteillä on muitakin biopohjaisia innovaatioita, joissa hyödynnetään esimerkiksi puuta raaka-aineena.

Tutkimustiimin johtaja Lisa Wikström kertoo VTT:n kehittäneen yhteistyössä Woodlyn kanssa puupohjaista ekologista kalvomateriaalia. Esimerkiksi nanoselluloosakalvo sopii hyvin kuivaruoan pakkaukseen, ja termoplastinen selluloosa käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin muovi, ja on täysin biopohjainen. VTT kehittää termoplastisen selluloosan ympäristöystävällistä valmistusmenetelmää.

– Meillä VTT:llä ajatellaan, että selluloosa on tulevaisuuden supermateriaali. Minun mielestäni tulevaisuus ei surkealta näytä, vaikka haasteiden edessä ollaan. Ratkaisujakin on.

Mitkä siis ovat realistisia vaihtoehtoja öljypohjaisille muoveille?

– Se on varmaan myös hintakysymys. Voittaja on varmasti se, jolla on kilpailukykyinen hinta. Biopohjaisissa ei ole vielä yhtä tehokasta kuin muovi, epäilee Wikström.

Haasteita biotalousinnovaatioiden kehittämisessä on. Rahoitus koettiin niistä suurimmaksi. Tuotekehitysprosessit ovat kalliita, ja nykyiset kierrätysprosessit eivät sovi kaikkien biomuovien kierrätykseen. Wikström kuitenkin uskoo, että kierrätysprosesseja kehitetään jatkuvasti fossiilipohjaisten muovien käytön vähetessä.

Uusimmat

Ylä-Savo

Iisalmessa voi vuokrata polkupyörän, jos oma jäi vaikkapa opiskelukaupunkiin

Mehiläinen laajentaa Ylä-Savoon – osti Iisalmen Työterveysaseman

Hallitus kylvi 230 miljoonaa euroa Itä-Suomen raiteille – Maakuntajohtajat hyrisevät tyytyväisyyttään

Murheellinen alku Pohjois-Savon juhannukseen: mies menehtyi ulosajossa Pielavedellä

Lapsi hukkui kesäpaikan rannassa Sonkajärvellä

Kunnallinen päiväkoti osoittautui luvattomaksi Iisalmessa

"Vierailu luo onnenhetkiä ja iloa" – Sukupolvien väliset kohtaamiset synnyttävät positiivisia vaikutuksia

Iisalmelainen Ilpo Rytkönen tulkitsee Helsingin Vallisaaren runoreitin tekstejä

Erkki ja Viivi kruunattiin Twist-tansseissa juhannuspojaksi ja -neidoksi

Aivokuolleet on Kuopiorockin bändikisan finaalissa – punk-rapissa on groovea