Päätoimittajalta: Hallitus tietää, että nykyiset keinot eivät paranna työllisyyttä - vanhoille ikäville keinoille keksitäänkin pian uusi houkuttelevampi nimi

Hallituskauden keskeisin talouspoliittinen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja saada 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023. Se on sama vuosi, jolloin hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa.

Hallituksen pitäisi syksyyn mennessä valmistella toimenpiteet, miten puolet tästä 60 000 tavoitteesta saavutetaan. Keinoja on valmisteltu syksystä saakka työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta tuloksia ei ole. Hallituspuolueet linjannevat siis pian itse keinoja.

Kuten vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto kirjoitti Talouselämän vieraskynässä (11.1.) työllisyystavoite on karkaamassa ja mitään merkittäviä toimia sen saavuttamiseksi ei ole hallitus tehnyt. Työllisyyskehityksen lisäksi julkisen talouden tasapaino heiluu. Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan talouden alijäämä on vuodelle 2023 kasvanut 1,6 miljardista 3,3 miljardiin (ks. tavoite yllä).

Tehokkaita keinoja tukea työllisyyttä olisi olemassa. Työnteosta voi tehdä kannattavampaa tai yritysten työllistämisen edellytyksiä voi parantaa.

Monelle tukiviidakossa elävälle työ ei kannata, koska ansio ei kasva, vaikka töitä tekisi. Työllistymisen esteiden poistolla ja tukia järkeistämällä voisi tehdä kaiken työn vastaanottamisesta kannattavaa.

Toinen tehokas keino olisi lisätä työmarkkinoiden joustavuutta ja paikallista sopimista. Nykyhallituksella ei näytä tällä erää olevan valmiutta kumpaakaan keinoon. Työtöntä ei haluta "kepittää" töihin ja hallituksen ay-tausta estää työmarkkinoiden kehittämisen aidosti joustavammaksi. Taustalla on pelko siitä, että työnantajat käyttäisivät tilannetta hyväksi ja heikentäisivät paikallisesti työntekijöiden asemaa.

Onneksi politiikka on parhaimmillaan taidetta. Yllä mainituille toimille voi keksiä aina uuden nimen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.