Paljonko sitä pakkasta oikein on? Iisalmelaista Risto Ryhästä kismittävät ”viralliset” lukemat

Vaikka sääolosuhteet ovat kääntymässä kohti kevättä, talven kovat pakkaset ovat tuoreessa muistissa. Keskiviikkoaamunakin saatiin herätä rapsakkoihin lukemiin.

Mutta paljonko missäkin mittari näyttää?

Iisalmelainen Risto Ryhänen ihmettelee kovasti, miksi Vieremän Kaarakkalan pakkaslukemat edustavat valtakunnallisesti koko Ylä-Savoa. Ryhäsen mielestä siinä on selkeä epäkohta.

– Parhaimmillaan Kaarakkalan ja oman mittarin pakkaslukemien ero on ollut kahdeksan astetta. Jokainen savolainen tietää, että mäellä olevassa mittarissa on vähemmän pakkasta kuin mäen alla.

Ryhänen kyselee, olisiko mahdollista, että pakkaslukemat kysyttäisiin erikseen esimerkiksi Iisalmen paloasemalta.

– Se olisi sopiva paikka, sillä se ei ole missään mäellä. Se olisi totuudenmukaisempaa. Eikö Ilmatieteen laitoksen pitäisi pystyä tarjoamaan luotettavaa ja tarkkaa tietoa kattavasti?

Säätiedoista juuri pakkaslukemat ovat selkeästi tärkeintä Ryhäselle. 75-vuotias Ryhänen on saanut kertomistaan lukemista tutuilta irvailua osakseen, kun ne eivät täsmää Ilmatieteen laitoksen sivuilla näkyvien kanssa.

Ilmatieteen laitoksen suunnittelija Juho-Pekka Kaukoranta kertoo, että Kaarakkalan asema sijaitsee noin 40 metriä korkean vaaran lakitasanteella.

– Inversiotilanteissa siellä on aina lämpimämpää kuin alueella keskimäärin. Inversiolla tarkoitetaan käänteistä lämpötilajärjestystä. Eli maanpinnalla on kaikkein kylmintä ja ylempänä selvästi lämpimämpää kuin normaalisti.

Keskimäärin Kaarakkalan sääasemalla on tasankoon verrattuna muutaman asteen lämpimämpää heikkotuulisina ja selkeinä kesäöinä sekä talvisin myös päiväaikaan.

– Äärimmillään talvisin, jolloin sää on pidemmän aikaan selkeä ja tyyni, voi Kaarakkalan sääasemalla olla jopa 10–15 astetta lämpimämpää kuin ympäröivällä tasangolla ja yli 20 astetta lämpimämpää kuin laaksoissa tai muissa maaston painanteissa.

Kaukorannan mukaan havaintoasemien metadatasta käy ilmi myös maantieteelliseen ympäristöön liittyvät ominaisuudet ja niiden arvioitu vaikutus mittauksiin.

– Eli tiedetään, että asema edustaa vain vaara-asutusalueita ja yleisesti alueella voi lämpötila poiketa paljonkin. Siinä mielessä se ei ole tilastollinen ongelma.

– Kartta-analyyseissäkään ei käytetä asemia, joiden pienilmasto poikkeaa merkittävästi ympäristöstä, elleivät analyysit ota huomioon maaston korkeutta.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Maria Santanen kertoo, että uusia sääasemia perustetaan melko harvoin, noin yksi vuodessa.

– Pyrimme perustamaan lopettaneen aseman tilalle uuden, jos lähistöllä ei ole muita asemia. Perustamme uusia asemia myös esimerkiksi lentosään tarpeisiin.

Santasen mukaan sääasematiheys on Savon alueella hieman keskimääräistä parempi.

– Suomessa keskimääräinen sääasemien etäisyys on hieman yli 60 kilometriä.

– Kaarakkalaa lähimmät asemat ovat manuaalinen sadeasema Kiuruveden Korpijoella, jossa mitataan ainoastaan sademäärää ja lumensyvyyttä sekä automaattinen sääasema Petäisenniska Kajaanissa. Kaarakkala kuvaa hyvin vaara-alueita, kun taas Petäisenniska tasaisempia alueita.

Kaarakkalassa mitataan lämpötilaa, kosteutta, painetta, tuulen suuntaa ja nopeutta, pilvisyyttä, näkyvyyttä, vallitsevaa säätä, sademäärää ja lumensyvyyttä.

Räätälöityjä sääennusteita

Liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Ilmatieteen laitoksen tarkoituksena on tuottaa havainto- ja tutkimustietoa eli siten palvella kansalaisia – mutta kuinka siihen saa yhteyden?

Risto Ryhänen pohtii, millä perusteella soitosta napsahtaa kuluja.

Ilmatieteen laitoksen viestintäjohtaja Nina Kukkurainen kertoo, milloin maksua koituu:

– Keskus on todennäköisesti ohjannut kysyjän maksulliseen puhelinpalveluun. Räätälöidyn sääennusteen saa meteorologin puhelinpalvelusta, jonka hinta on 3,85 euroa /minuutti + paikallisverkkomaksu.

– Ilmastotilastoja saa ilmastopalvelustamme, joka on enemmän tietopalvelutyyppistä toimintaa. Tämän puhelinpalvelun hinta on 4,01 euroa /minuutti + paikallisverkkomaksu.

Palvelujen hinnat määräytyvät valtion maksuperustelain sekä liikenne- ja viestintäministeriön antaman maksuasetuksen mukaisesti.

Puhelinpalvelusta tiedustellaan Kukkuraisen mukaan usein ajallisesti ja paikallisesti hyvin tarkkaa säätietoa, esimerkiksi onko hyvä sää maalata. Meteorologi voi kertoa ennusteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä sekä säätilanteen kehittymistä tarkasti.

Ilmastopalvelusta tiedustellaan puolestaan menneestä säästä, esimerkiksi millainen sää oli tiettynä merkkipäivänä.

– Havaintotiedot ovat myös saatavilla maksutta verkkopalvelussamme sekä niin sanotussa havaintojen latauspalvelussa.

– Toisinaan kuitenkin tarvitaan kattavampia, räätälöityjä selvityksiä menneestä säästä, jolloin puhelinpalvelun kautta saa apua.

Yleiset sää-, meri- ja ilmastopalvelut sekä varoitukset ovat vapaasti saatavilla esimerkiksi verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksissa.

Kukkuraisen mukaan kansalaisten suosikkikanava on netti.

– Oman arvioni mukaan eniten käytetty kanava kansalaisten yhteydenottoihin on verkkosivujen palautelomake. Sen kautta tulee tiedusteluja säähän liittyvistä asioista päivittäin.

Keskeisimmät kriteerit

Kriteerit ovat Maailman ilmatieteen järjestön määrittelemät.

Asemapaikan tulisi edustaa laajempaa aluetta, eikä ainoastaan asemapaikkaa, esimerkiksi lämpötilan osalta.

Paikan valinta on aina kompromissi, jossa täytyy ottaa huomioon eri mittalaitteiden erilaiset vaatimukset ja saatavilla olevat mahdolliset paikat.

Paikan valinnassa otetaan huomioon tekniset seikat, kuten sähkön saatavuus ja aseman huollettavuus.

Paikka ei saa olla liian avoin, eikä se saa sijaita liian lähellä taloja tai muita häiritseviä kohteita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Ylä-Savo

Aikuinen mies ahdisteli 14-vuotiasta tyttöä Ylä-Savossa – oikeus määräsi lähestymiskieltoon

Ylä-Savon mallastamohanke etenee vauhdikkaasti – Tavoite on saada koottua yhtiö vuoden loppuun mennessä

Helposti ja huokeasti hoitoon kiinni – uniapneapotilaiden tutkimus ja hoito voisivat siirtyä perusterveydenhuoltoon

Vieremällä syntyi äänite, joka lohduttaa surussa – kanttori muistelee kuollutta pientä poikaansa

Pielaveden pimentäneen suurjänniteturman tutkinta lopetettiin – ei epäilyä rikoksesta

Ylä-Savon ammattiopisto sai tuoreen ilmeen: YSAO Peltoniemi on yksi uusi tuttavuus toimipisteiden nimissä

Kaveruus kantaa, kun itse ei jaksa: Musiikki sanoittaa kipeät kokemukset näyttämölle Kiuruveden vapaan nuoristoteatterin esityksessä

Liikennevaloista riesaa Iisalmen keskustassa – kaupunki luvannut korjata pikimmiten

Haastajat vetäytyivät – Keiteleen Hanna Helasteen siirtyminen Jämsään sinettiä vaille

Väsymyksestä on tullut tapa olla ja elää – arjen rytmitys on keino saada hyvä yöuni