Pikkuveli oli Lauri Kokkoselle tärkeä keskustelukumppani

– Hän oli erittäin mukava veli. Keskustelimme usein myöhäiseen yöhön, toteaa näytelmäkirjailija, professori Lauri Kokkosen 10 vuotta nuorempi pikkuveli, tänä kesänä 90 vuotta täyttänyt Urpo Kokkonen.

Pielaveden Suojala täyttyi ääriään myöten torstai-iltana, kun siellä vietettiin pielavetissyntyisen Lauri Kokkosen syntymän 100-vuotisjuhlaa.

Kokkosen sisaruksista on vielä elossa Urpon lisäksi Antero-veli, mutta hän ei juhlapaikalle ollut enää jaksanut saapua.

Urho Kokkonen teki elämäntyönsä pappina, joten hän kävi paljon keskusteluja Laurin kanssa teologisista ja muistakin kysymyksistä – erityisesti Viimeiset kiusaukset -näytelmätekstiin liittyen. Sittemmin Lauri Kokkosen pikkuserkku Joonas Kokkonen sävelsi sen oopperaksi. Myös Usko Meriläinen olisi halunnut sen säveltää.

– Lauri kirjoitti Viimeisiä kiusauksia 15 vuotta, Urpo Kokkonen kertoo.

Urpo-veli kertoo, että Aimo T. Nikolainen oli todennut, – tietämättä veljessuhteesta – että Viimeiset kiusaukset on merkittävä ja puhtaan ekumeeninen työ

– Vietän kesät edelleen täällä Pielavedellä Taivaanvuohessa. Minut tuotiin tänne ensimmäisen kerran kaksiviikkoisena, naurahtaa Lauri Kokkosen Anna-Maria-tyttären poika, tohtorikoulutettava Ilja Kokkonen, joka kertoi juhlayleisölle isoisänsä elämän vaiheista.

Pangansalon eli Sunholman talon poika Lauri Kokkonen oli sukuperimänsä pohjalta niin pielavetinen kuin vain voi olla, joskin hänellä oli sukujuuria isoäitinsä puolelta myös Hingunniemen Tikkasiin.

Lauri Kokkosen isä Aapeli oli valtuuston ja kunnallislautakunnan puheenjohtaja, eli hän hoiti käytännössä kunnanjohtajan tehtäviä.

Jo Aapeli Kokkonen kirjoitti näytelmiä seuranäyttämölle ja hän oli kansanperinteen kerääjä. Hän keräsi muun muassa sukulaiseltaan Juho Kokkoselta laajan kokoelman loitsuja.

Kuopion suomalaisen yhteiskoulun jälkeen Lauri Kokkonen opiskeli Rauman seminaarissa.

– Talvisodan aikana hänet määrättiin kurssille 44 reserviupseerikouluun. Jatkosodassa hän oli III/JR 52 konekiväärijoukkueenjohtaja Rukajärvellä.

Asemasodan aikana hän toimi Itä-Karjalassa Paateneen yliopettajana.

Sota jätti häneen suuren tuskan, mitä lievitti kontakti ortodoksiseen kirkkoon, muun muassa tulevaan arkkipiispa Paavaliin.

Hän avioitui lotta Tyyne Ikosen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta: Erkki, Leena, Anna-Maria ja Eeva.

Ensimmäisen vakituisen opettajanviran hän sai Kiuruvedeltä. Siellä hän luki ylioppilaaksi ja suoritti sitten yliopisto-opinnot. Hänellä oli viransijaisuus Iisalmessa, ennen kuin hän siirtyi Ouluun.

– Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän oli näkyvä rauhanaktivisti ja aktiivinen peruskoulun puoltaja jo 1960-luvulta lähtien.

-----

Oikaisu 10.8.2018, kello 12.01: Korjattu Urho Kokkosen nimeksi Urpo Kokkonen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Ylä-Savo

Vieremällä syntyi äänite, joka lohduttaa surussa – kanttori muistelee kuollutta pientä poikaansa

Pielaveden pimentäneen suurjänniteturman tutkinta lopetettiin – ei epäilyä rikoksesta

Ylä-Savon ammattiopisto sai tuoreen ilmeen: YSAO Peltoniemi on yksi uusi tuttavuus toimipisteiden nimissä

Kaveruus kantaa, kun itse ei jaksa: Musiikki sanoittaa kipeät kokemukset näyttämölle Kiuruveden vapaan nuoristoteatterin esityksessä

Liikennevaloista riesaa Iisalmen keskustassa – kaupunki luvannut korjata pikimmiten

Haastajat vetäytyivät – Keiteleen Hanna Helasteen siirtyminen Jämsään sinettiä vaille

Väsymyksestä on tullut tapa olla ja elää – arjen rytmitys on keino saada hyvä yöuni

Iäkäs mies uhkasi kotisairaanhoitajaa ruokailuveitsellä – poliisi otti kiinni

Iisalmen kansalaisopistolla on luentosarja hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä

Liinu Hynynen kilpailee tanssien, voimistellen ja luistellen – kesä kului ohjaajana kesäleirillä Yhdysvalloissa