Pintaa syvemmältä: Keskiajalla poltettiin noitia, nyt palavat toimitusjohtajat

Pori Jazzin toimitusjohtaja Aki Ruotsala sai keskiviikkona potkut. Syynä olivat hänen kommenttinsa ja näkemyksenä homoseksuaalisuudesta. Hän oli muun muassa sitä mieltä, että ”homoja ei ole olemassa, on vain homoutta.” Homoudesta voi eheytyä.

Ruotsalan ajatukset järkyttivät monia. Kuinka toimitusjohtaja voi ajatella noin?

Palataan hieman ajassa taaksepäin. Noitavainot alkoivat Euroopassa keskiajalla. Uuden ajan alussa voimistui liikehdintä noidiksi epäiltyjen ihmisten tuomitsemiseksi. Lopulta noitia poltettiin roviolla. Noitavainoja leimahti noin kolmen vuosisadan ajan ympäri Eurooppaa. Saksassa noitavainoissa kuoli arvioiden mukaan yli 25 000 ihmistä.

Historioitsijat ovat tulkinneet, että noitavainot liittyivät suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka koskettivat niin yhteiskuntia kuin yksilöitä. Noitaoikeudenkäynneissä käytettiin laajasti kidutusta, ja syytetyt tunnustivat kiduttajien haluamia asioita.

Joidenkin psykohistorioitsijoiden mukaan noitavainoissa oli kyse joukkopsykooseista, joissa massat tuomitsivat erilaiset ja eri tavalla käyttäytyvät sekä ajattelevat ihmiset.

Taustalla oli tietenkin kirkon kriisi ja perinteisen arvojärjestyksen mureneminen.

Suurin osa vainoista alkoi kuitenkin aivan tavallisista ihmisten välisistä kiistoista. Yleensä kiistat alkavat, kun mielipiteet ja arvot poikkeavat toisistaan ja syntyy ristiriita. Keskiajalla ristiriita saattoi viedä toisen osapuolen roviolle. Sitä voidaan pitää suhteellisen isona hintana eri mieltä olemisesta.

Kun peilaa historiaa ja vertaa sitä nykypäivään, tulee kiistatta mieleen, että niin Ruotsalan tapauksessa kuin monien muiden toimitusjohtajien eroihin johtaneissa (some)kohuissa on selkeitä yhtäläisyyksiä noitavainoihin.

Toimitusjohtaja (epäilty noita) esittää mielipiteen, joka on eriävä yleisestä massojen mielipiteestä. Syntyy kiista, jossa massat näkevät noidan (toimitusjohtajan) mielipiteen absoluuttisesti vääränä ja tuomittavana. Keskiajalla ajateltiin, että noidat olivat tehneet liiton paholaisen kanssa. Paholaisleiman lyöminen helpottaa esimerkiksi ihmisen tappamista. Leimaamalla ihminen voidaan riisua hänen inhimillisyytensä.

Arvojen suhteen tilanne on vuosisatojen varrella kääntynyt päälaelleen. Esimerkiksi Ruotsalan ajatusten taustalla voi hyvinkin olla hänen kristillinen ajatusmaailmansa, joka on ristiriidassa universaalin ihmisoikeuden ja tasa-arvon kanssa. Ruotsala ei ole siis tehnyt liittoa paholaisen kanssa, kuten keskiajan noidat, vaan pikemminkin hänen oman kristillisen jumalan kanssa.

Toimitusjohtajia ei kiduteta fyysisesti, kuten noitia, mutta voimakkaasta henkisestä väkivallasta käy heitä ja heidän persoonaansa vastaan somessa kohdistettu valtava hyökkäys (massojen joukkopsykoosi, kuten osa historioitsijoista kuvaa noitavainoja).

Noidan ja massojen tai toimitusjohtajan sekä tuomitsevan sosiaalisen median taistelussa noita tai toimitusjohtaja häviää aina. Keskiajalla meni henki, nyt työpaikka.

Jälkimoderni tietoyhteiskunta on jopa suuremmassa murroksessa kuin keskiajan valtiot. Maailma globalisoituu ja digitalisaatio murtaa perinteisiä raja-aitoja.

Kristillinen uskonto oli keskiajan Euroopassa usein kyseenalaistamaton universaali totuus. Nyt universaali ja kyseenalaistamaton totuus on yhtäläiset ihmisoikeudet ja ihmisarvo. Jos näitä arvoja kyseenalaistaa tai esittää eriäviä näkemyksiä, muuttuu sosiaaliseksi hylkiöksi. Saa leiman.

Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten erilaisiin mielipiteisiin suhtaudutaan. Antaudutaanko avoimeen dialogiin vai tuomitaanko välittömästi? Tuomitsemisen ja leimaamisen ilmapiiri johtaa keskustelun tukahtumiseen ja sananvapauden kaventumiseen. Olemme pian tilanteessa, jossa on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttyä esittää vain mielipiteitä, joista kaikki ovat samaa mieltä. Historiassa on varoittavia esimerkkejä siitä, mihin tällainen johtaa.

On helppoa katsoa keskiajalle ja tuomita noitavainot. Voisimmeko yhdessä kuitenkin katsoa hieman lähemmäs ja pohtia mitä ympärillämme tapahtuu?

Kirjoittaja on Iisalmen Sanomien päätoimittaja ja filosofi.

Uusimmat

Ylä-Savo

Urheiluseurat yksimielisiä kunnostuksen kiireellisyydestä – Kiuruveden urheilukentän korjaukseen uusi suunnitelma

Laitinen on kadonnut kuin tuhka tuuleen – poliisi kaipaa miehen liikkeistä vihjeitä

Apu lähellä yötä päivää: Kotihoidosta puhuttaessa puhutaan usein myös kiireestä – lähihoitaja Jonnan mukaan tämä ajatus tulee myös väärinkäsityksistä

Emma Salokoski: "Nyt yllätyn aina, että täällähän on näin paljon ihmisiä" – Musiikkibisnes pyörii uusilla säännöillä, ja se on muuttanut artistin arjen

Päihtynyt riehuja kulki sukkasillaan pakkasessa – poliisi haki putkaan

Unto Murto peruikin aikeensa Valtimon kunnanjohtajaksi – Murto: Kunnan taloutta ei ole hoidettu huolellisen miehen tavoin

Väre Energia Oy:n laskutus ei ole huijausta – nyt pitää maksaa sähkönsiirrosta ja käyttömaksuista erikseen

Uusi vaateliike avasi Vieremällä – paluumuuttaja iloitsee siitä, että saa taas asua Ylä-Savossa

Antti Taipale on esiintynyt upeana Sheilana yli kymmenen vuotta, ja samalla drag-show'sta on tullut salonkikelpoista – dokumentti seuraa, kuinka Antti valmistautuu esittämään Katri Helenaa

Jarno Tervakoski (sd.) pitää turvallisuutta yhtenä osana hyvinvointiyhteiskuntaa – turvallisuuteen liittyy laajasti asioita terveydenhuollosta poliisitoimintaan