Suosittu bloggari bongasi iisalmelaisyrityksen Duunitorilta ja syytti väärinkäytöksistä: kohu koitui lopulta yrityksen eduksi

Työvoimapula on Ylä-Savon teollisuudessa tosiasia. Parin viime vuoden nousukausi on tarkoittanut tilauskantojen vauhdittumista kaikissa metallialan yrityksissä. Yksi sellainen on iisalmelainen Metallityö Vainio, joka on kovan kysynnän aikana joutunut etsimään työvoimaa sieltä mistä sitä on ollut nopeasti saatavilla.

– Olemme palkanneet myös ulkomaista vuokratyövoimaa, koska on ollut pakko, jotta olemme voineet nopeasti vastata asiakkaiden tarpeisiin, toimitusjohtaja Tommi Lähteinen kertoo.

Yritys nousi hiljan valokeilaan sosiaalisessa mediassa, kun ahkera blogikirjoittaja Sakari Timonen nosti Uuninpankkopoika -blogissaan iisalmelaisyrityksen silmätikuksi. Timonen syyttää kirjoituksessaan yritystä yhdeksi monista, jotka käyttävät yhteiskunnan tarjoamia työkaluja, kuten rekrykoulutusta keinona välttyä palkkaamasta pysyvää, maksullista työvoimaa.

Timonen sanoo löytävänsä kysyttäessä monta esimerkkiä muualta Suomesta, joissa rekrykoulutusta on käytetty korvaamaan palkallista työvoimaa. Metallityö Vainiosta hän sai aiheen kirjoittaa nähtyään yrityksen ilmoituksen rekrykoulutuksestaan Duunitori-nettisivustolla. Muitakin esimerkkejä hän on käyttänyt aiemmissa blogeissaan.

– Toivon vilpittömästi, että olen iisalmelaisyrityksen kohdalla väärässä ja yritys saa sitä kautta tarvitsemaansa palkkatyövoimaa, Timonen kommentoi Iisalmen Sanomille.

Metallityö Vainiolle sakeana savunnut some-keskustelu toi loppujen lopuksi vain hyviä seurauksia.

– Alkava rekrykoulutuksemme näyttää nyt kiinnostavan. Olemme saaneet myös useita suoria yhteydenottoja niin työntekijäehdokkailta kuin yrityksiltäkin, Lähteinen sanoo.

Tosiasia on, että kyseinen rekrykoulutus on Metallityö Vainiolle yrityksen historian ensimmäinen. Koulutukseen otetaan 8-10 henkilöä ja heillä on koulutuksen jälkeen mahdollisuus työllistyä yritykseen pysyvästi. Kyse on hitsaus-, kokoonpano-, koneistamo- ja pintakäsittelytöistä.

– Rekrykoulutukseen päädyimme, koska nimenomaan halusimme saada työhön sitoutunutta työvoimaa ulkomaisen vuokratyön sijaan. Kysynnän huippu on tasaantunut, joten nyt on mahdollista vakauttaa tilannetta pitkäjänteisesti, Tommi Lähteinen kertoo.

Työvoiman lisätarve Metallityö Vainiollakin on jatkuvaa. Rekrykoulutusta on edeltänyt muutkin palkkauskeinot.

– On otettu töihin suoraan, ihan niin, että meiltä on kysytty "onko töitä?".

Oppisopimuskoulutus on ollut sekin paljon käytössä – koulutettavia on saatu talon sisältä ja ulkoa. Myös työkokeilujen ja harjoittelujen kautta on saatu työvoimaa.

– Vain työvoimatoimiston kautta ilmoittelu ei ole tuottanut meille toivottavaa tulosta, on Lähteisen kokemus.

Yritysten yleisesti käyttämän rekrykoulutuksen arvostelua hän ei ymmärrä.

– Sen järjestäminen maksaa yritykselle paljon rahaa ja vie myös aikaa, Tommi Lähteinen sanoo.

– Jos järjestelmää on sitten jossain käytetty jotenkin väärin, on ikävää, että kaikki leimataan sen mukaisesti, Lähteinen harmittelee.

Ylipäätään se, että Ylä-Savo ei ammattitaitoista työväkeä houkuttele, on hänen mukaansa tärkeämpi ongelma ja laajempi, aluepoliittinen asia.

– Olisi syytä nyt pohtia, miksi alue ei vedä töihin ja asumaan.

Iisalmelaisessa konepajayritys Timacossa on ensimmäinen rekrykoulutus paraikaa käynnissä. Koulutukseen haki kuusi ja sen aloitti viisi henkilöä viime huhtikuussa. Koulutuksen on määrä kestää pisimmillään vuoden loppuun saakka.

– Yksi heistä on jo palkattu työntekijäksi, koska lyhyempi koulutusjakso hänen kohdallaan riitti, toimitusjohtaja Jouko Tiainen kertoo. Muille on töitä luvassa koulutuksen päätyttyä.

– Tämä oli meille ainoa keino saada osaavia työntekijöitä, Tiainen sanoo.

Vaikka työttömiä seudulla on paljon, joukosta ei löydy alan osaavaa työvoimaa.

– Metallialan peruskoulutus puuttuu ja työttömiä on koulutettu meidän kannalta väärille aloille.

Rekrykoulutus on Jouko Tiaisen mukaan yritykselle kallis ratkaisu.

– Koulutuksessa on opastajana yrityksen työntekijä, jonka työpanos on osin poissa tuotannosta ja hänelle maksetaan koulutustyöstä korvausta. Käytössä oleva konekaan ei ole täydellä teholla tuotannossa mukana.

Yritykselle rekrykoulutus tarkoittaa täsmälleen sellaisen työvoiman saantia, josta on pula.

– Silti siinä samalla saa myös alan yleisiä perusvalmiuksia. Uudessa työssä joutuu joka tapauksessa aina opettelemaan alusta pitäen kyseisen yrityksen käyttämät laitteet. Työ on se, joka aina opettaa viime kädessä.

Ely-keskus:

Nousukausi toi selvän piikin rekrykoulutusten kysyntään

Ylä-Savossa on paraikaa meneillään useitakin rekrykoulutuksia. Niiden järjestämisessä näkyy Pohjois-Savon ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsti Paajasen mukaan selvä piikki parin viime vuoden noususuhdanteen ajalta.

– Kysynnän kasvaessa ennen muuta teollisissa yrityksissä, myös rekrykoulutusten kysyntä ja toteutus ovat lisineet, Paajanen kertoo.

Myös ely-keskuksessa kokemus on, että rekrykoulutus on ollut jonkun yrityksen pelastus, koska muuta kautta ei osaajia Ylä-Savossa löydy.

Aina sekään ei tosin pelasta – kokemusta on Kirsti Paajasen mukaan myös yrityksistä järjestää koulutusta, mutta joihin ei sopivia tai riittävästi hakijoita löydykään.

Parin viime vuona aikana Ylä-Savossa on ollut noin 20 koulutusta, joista kolmannes oli puu- ja rakennusalalla, loput teollisuusalalla ja erityisesti teknologiateollisuudessa. Koulutuksen jälkeen on työtä saanut noin 150 henkilöä, ja heistä noin sata lähinnä kone- ja metallialalta.

Viime vuonna rekrykoulutukseen käytettiin koko maakunnassa 1,66 miljoonaa euroa ja sen kautta poiki yli 300 uutta työpaikkaa, joista puolet Ylä-Savoon.

– Voi sanoa, että lähes kaikki yläsavolaiset isommat yritykset, mukana muutama pienempikin rekrykoulutusta on käyttänyt. Kyllä se on todellinen toimiva väline, jolla työvoimaa yrityksille leivotaan, Kirsti Paajanen kertoo.

Teknologiateollisuus on hyvin edustettuna, sillä alalla on tarve osaavasta väestä.

Koulutuksia ovat käyttäneet myös puu-, talonrakennus- ja betonialan yritykset.

Rekrykoulutus ei ole yrityksille ilmaista ja järjestäminen vaatii yrityksiltä Paajasen mukaan paljon panostusta.

– Yritysten on myös tehtävä koulutuksensa vetovoimaisuuden eteen tosissaan töitä. Yritysten on erotuttava edukseen työnhakijoiden silmissä ja tuotava ”kasvonsa” esille infotilaisuuksissa. Moni harkitseekin koulutuksen järjestämistä pitkään. Usein tulee jopa yllätyksenä, miten hyvin se on lopulta tuottanut tulosta eli uutta työvoimaa on saatu.

Kriteerit rekrykoulutuksen saamiseksi ovat Kirsti Paajasen mukaan selkeät.

– Kun yrityksellä on vaikeuksia saada työvoimaa ja tilauskanta kasvaa, perusteet riittävät yleensä. Koulutettaville se on keino päästä lyhyelläkin koulutuksella töihin.

Yritys maksaa koulutuksen järjestämiskuluista 30 prosenttia. Esimerkiksi syksyllä 2017 Normetille työllistyi rekrykoulutuksesta viisitoista kokoonpanoasentajaa ja yrityksen osuus koulutuksen hinnasta oli yhteensä 30 000 euroa.

Koulutus hankitaan ulkopuoliselta järjestäjältä ja yritys valitsee mukaan otettavat. Koulutettavat tulevat te-palveluiden kautta ja saavat koulutusajalta työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta. Rekrykoulutukset kestävät yleensä 4-6 kuukautta.

– Osanottajat ovat yrityksessä oppijan asemassa. Koulutus voi osin tapahtua esimerkiksi jollakin laitteella, mutta koulutuksen on oltava hyvin suunniteltua ja ohjattua, Kirsti Paajanen kertoo. Opetuksesta vähintään on 30 prosenttia, usein enemmänkin on tietopohjaista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.