Syömään minuuttiaikataululla: Kangaslammin koululla on paljon ruokailijoita ja keinoja lyhentää ruokajonoja

Kello on 10.25 Kangaslammin koululla, ja ruokailu jo hyvässä vauhdissa. Oppilaita on nyt kaikkiaan 475, kun Kirkonsalmelta tuli 70 oppilasta sisäilmaongelmia pakoon, ja koko joukko sekä henkilökunta ruokailee kello 10 ja 12.15 välillä.

475 on paljon oppilaita, ja Kangaslammin koulussa maksimimäärä, mitä kouluun mahtuu. Ruokala on ensimmäinen paikka, jossa iso väkimäärä tuntuu, sanoo rehtori Kaisa Kiiskinen.

– Olen tehnyt minuuttiaikataulun, ja jos sen mukaan mennään, jonoja ei pitäisi hirveästi tulla. Jono tulee, jos jokin luokka poikkeaa aikataulusta: oppitunti venyy, on uimahallikäynti, ohjelmaharjoitukset tai muu viivästys.

Suurimmat ruuhkat syntyvät oikeastaan astioiden palautuspisteelle. Palautuslinjasto on lyhyt, joten siihen mahtuu vain yksi palautuspiste, johon lasit, ruokailuvälineet, lautaset, tarjottimet ja jäte laitellaan järjestyksessä.

Täyttyvää palautuslinjastoa on tyhjentämässä Kirsi Lipponen, joka työskentelee toisella koululla siivoojana ja auttaa ruokailuaikaan Kangaslammin keittiöllä.

– Kyllä palautuksessa ruuhkaa syntyy, hän myöntää. Ruokailuaika on linjastolla kiireinen.

Mutta kun jonoa syntyy, se näyttää purkautuvan melko nopeasti. Oppilaat malttavat hienosti jonotushetken odottaa ja käyttäytyvät hyvin, Lipponen kiittää.

Ovi porraskäytävästä avautuu, ja ruokala Lumpeeseen saapuvat seuraavat nälkäiset. Linjastolla on rauhallista, sillä edelliset ovat jo ehtineet pöytiin.

Pian ruokailijoita saapuu myös päinvastaisesta suunnasta, mutta jono ei ehdi kasvaa, sillä he pääsevät aloittamaan linjaston toisesta päästä. Yhteensä ruokaa saa neljää linjastoa pitkin, molemmissa päissä kahta puolen.

Ruokalaji vaikuttaa osaltaan jonoihin: jos otettavaa on monenlaista, jonoja syntyy herkemmin.

Ruokailu on porrastettu niin, että osa ruokailee kesken tunnin. Silloin oppitunti on 45 minuutin sijaan 60 minuuttia.

– Silloin voi olla esimerkiksi lukutunti tai opettaja voi opettaa jonkin asian ennen ruokailua, ja syömästä tultua oppilaat voivat aloittaa tehtäviä.

Ensimmäinen ruokailuvuoro on ollut kirkonsalmelaisten tultua kello 10.15:n sijaan tasan kymmeneltä, jotta kaikki ehtivät syödä. Aikaisimmin syövät esikoululaiset ja ekaluokkalaiset, joilla päivä loppuu yleensä aikaisin. Kymmeneltä ruokailee myös Kirkonsalmen koulun kakkosluokkalaisia, mihin vaikuttavat osaltaan heidän koulukyytinsä, eli aikataulun teko on palapeliä, kertoo rehtori.

– Onhan kymmeneltä vähän aikaisin, mutta lähdemme myös melko aikaisin koululta, kirkonsalmen koululaisia opettava luokanopettaja Anna-Mari Kasurinen sanoo ja kiittää, että ruuat ovat erinomaiset kuten omalla koulullakin.

– Monilla on kymmeneltä jo nälkäkin, sillä kaikki eivät syö aamulla kouluun lähtiessä, rehtori on huomannut.

Ruokailuaikaa katsotaan myös siten, että myöhimpään koulupäivää jatkavat oppilaat ruokailevat myöhemmin.

Ruokailuaika on oppilasmäärän lisääntyessä tiivistynyt.

– Meillä aikaa on 15 minuuttia. Siinä ehtii tosi hyvin syödä, kertovat kuudesluokkalaiset Sanna Kauppinen, Fanni Vaarasuo ja Tiia Partanen.

– Ja jos joskus menee vähän pitempään, se ei haittaa.

Heistä ruokailu sujuu jouhevasti. Jonoja välillä syntyy, mutta niissä ei yleensä yli viittä minuuttia mene vaan syömään pääsee melko nopeasti. Palautuslinjaston jonoistakin selvitään hyvin.

Kaikkiaan ruokalassa on rauhallinen tunnelma. Porrastettu aikataulu jakaa ruokalan käyttöä tasaisesti.

– Kiireettömyys ja hyvät ruokailutavat ovat tärkeitä, niiden eteen tehdään töitä. Koululaiset käyttäytyvät ruokalassa tosi hyvin, rehtori kiittää.

Tilan akustiikka on sellainen, ettei melua synny, ja palautuspisteen sijainti ruokalan toisessa päässä vähentää sekin melua.

Uusimmat

Ylä-Savo

Masku rynnistää takaisin Iisalmen markkinoille kuuden vuoden tauon jälkeen

Talkoolaisia Oulusta asti – Sikokallion maja laajenee lämpimällä sisätilalla ja jopa tanssimiseen sopivalla terassilla

Lapinlahti on riskialuetta, ja osa on huolissaan – "Viime kesänä oli vähän yhdellä ja toisella punkkeja"

Punkkien aiheuttamiin tauteihin sairastutaan aiempaa useammin – 6 faktaa borrelioosista ja puutiaisaivotulehduksesta

Seutukaupungit tarvitsevat lisää osaavaa työvoimaa - ministeriön rahoittama hanke avuksi

Iisalmi haluaa oman ilmasto-ohjelman, neuvottelut laajemmasta työstä vielä auki

Koulukiusattu Marjo Lond saa voimaa kirjoittamisesta – runot ovat auttaneet elämässä eteenpäin

Tiet olivat enemmän kynnöspeltoja kuin maanteitä – usko Peltosalmi–Pielavesi-tien rakentamiseen oli mennyt

Iisalmen Sanomien verkkotilauksissa ennätyskasvu - diginä lehti ja paikalliset uutiset ovat aina ulottuvilla

Lokakuusta alkaen työmatka Iisalmi-Vieremä välillä taittuu linja-autolla – Se on halvempi, turvallisempi ja ympäristölle parempi vaihtoehto