Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mika Aaltola uskoo, että kevään eduskuntavaalit ovat muutosvaalit

Mika Aaltola näkee, että maailman myllerrys vaikuttaa Suomen ensi kevään eduskuntavaaleihin ja puolueisiin.

Hän ennakoi, että vaaleissa voitetaan näyttämällä, että uuteen, vähän lohduttomampaan maailmaan on herätty. Edessä on uudentyyppisen suomalaisen politiikan aamunkoitto.

– Kun on kyseessä Suomen kansallinen turvallisuus, niin kliseet keskinäisestä riippuvuudesta ja vakaudesta kannattaa unohtaa. Aikaisemmin vannottiin Venäjä-yhteistyön nimiin, ja nyt kukaan ei enää usko tähän, Aaltola sanoo.

Nord Stream -kaasuputkien oletetut sabotoinnit ja Venäjän liikekannallepanon myötä aiheutuneet levottomuudet puhuttavat, ja Aaltolalla on viesti suomalaisille: ihmisille pitää kertoa, mitkä ovat realiteetit, joihin jatkossa voidaan törmätä. Muuten edessä voi odottaa poliittisia sotkuja.

– Nyt kannattaa lopettaa se ajattelu, että kaikki on hyvin ja kaikkeen on varauduttu. Näihin asioihin ei ole kyetty hirveästi varautumaan.

– Ihmisille pitää kertoa, mitkä ovat realiteetit.

Suomalaiset puolueet ovat Aaltolan mielestä hyvin vakaita ja institutionalisoituneita puoluetukineen, mutta muutosta on odotettavissa – jos ei voimasuhteissa, niin ainakin linjoissa. Ääniä saavat ne, jotka pystyvät vakuuttamaan ihmiset siitä, että asiat otetaan tosissaan – ei leväperäisesti eikä toivoen, että asiat kääntyvät lopun viimein hyvin.

– Uudet ihmiset ja uudet tavat viestiä asioista nousevat pintaan. Puolueiden uudistumiskykyä mitataan ensi kevään vaaleissa.

Ensi kevään vaalit voivat olla Nato-Suomen ensimmäiset. Jäsenyyden ratifioinnit ovat edenneet aivan loppusuoralle, mutta vielä odotetaan Unkarin ja Turkin ratifiointia Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksille.

– Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet varmasti hyvinkin nopeasti. Turkkikaan tuskin jäsenyyttä jarruttaa loputtomiin – siellä on ennen vaaleja lähialueiden kysymyksiä pöydällä, Aaltola kertoo viitaten esimerkiksi Kreikkaan ja Syyrian tilanteeseen.

Suomen ja Ruotsin kysymys ei voi pysyä prioriteettilistalla korkealla.

– Mitä kauemmin Turkki asiaa jarruttaa, sitä kauemmin se on Natossa yksin monissa kysymyksissä. Tämä ymmärretään myös Turkissa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kova retoriikka Ruotsia ja varsinkin Suomea kohtaan on myös vähentynyt – jos ei välttämättä lieventynyt sävyltään. Syyt lienevät sisäpoliittiset.

– Turkilla pitää olla myös exit-strategia: Miten lopulta voidaan äänestää Ruotsin ja Suomen jäsenyyden puolesta, kun ensin on oltu niin hanakasti vastaan. Tässä tulee Kreikka-kysymys kuvioihin.

Kaikki on lopulta politiikkaa.

– Lopulta Turkkikin joutuu myöntymään, ja myös Turkin omissa vaaleissa voi tulla muutoksia, riippuen siitä voittaako oppositio vai presidentin oma puolue.