Koivujen kujalla tapahtuu

Koivut vihertävät hiirenkorvilla, ja koivukujat komistuvat. Innokkaimmat näkevät jo silmissään tulevan kesän.

Iisalmen läpi kulkevalla koivukujalla alkoi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna näyttävä perinne, taidenäyttely, joka on saanut paljon kiitosta sekä paikallisilta että kävijöiltä, ja sana on kiirinyt.

Perinne jatkuu tänä kesänä uusin kuvioin, kun koivukujalla pääsee tutustumaan taas uusien taiteilijoiden teoksiin. Esillä on taidetta yhdeksältä kuvanveistäjältä eri puolilta Suomea.

Joukossa on myös Savon omia kasvatteja: nauta-aiheisista veistoksistaan tuttu iisalmelaissyntyinen kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä, kuopiolaissyntyinen Pauno Pohjolainen, varkautelainen Taru Mäntynen, jonka käsiala näkyy monissa Kuo­pion veistoksissakin, ja iisalmelaissyntyinen Kerttu Horila.

Tämän kesän taiteilijoita ovat myös Radoslaw Gryta, Tapani Kokko, Essi Korva, William Dennisuk ja Matti Kalkamo. Näyttelyn kokoaa iisalmelaissyntyinen taiteilija ja taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen, jonka ideasta se alun perin syntyikin. Järjestäjä on Iisalmen kaupunki.

Näyttely on saanut alusta asti väen mukaan innokkaasti ja laajasti, paljon laajemmin kuin mikä on se joukko, joka muutoin käy ahkerasti näyttelyissä. Jotakin erityistä on siinä, että taide on tullut pääkadulle kaikkien silmien alle, tutulle paikalle.

Keskeinen sijainti tuo näyttelyn paitsi kaupungilla jalan liikkuville myös kaupungin läpi autolla ajaville. Näyttelyaikaan vain tarkkasilmäisimmät huomaavat vuorokaudesta hetkiä, jolloin näyttelyä ei katso kukaan. Kujalla on jatkuvasti liikettä.

Kun ensimmäisenä kesänä oli ihailtu ammattilaisten teoksia Suloisessa Suomessamme -teemalla, viime kesänä näyttelyyn saattoivat tuoda töitään eri tahot. Tuli myös yhteisöllisiä teoksia, joiden tekemiseen saivat osallistua kaikki.

Ensin ehti olla vaarana, ettei näyttelyä tulisi, sillä kaupunki olisi järjestäjänä vain joka toinen vuosi. Aktiivien kaupunkilaisten johdolla syntyi Pro Koivukuja -liike, joka kutsui kaikkia mukaan tuomaan taidetta teemalla Taide kuuluu kaikille.

Kaikkiaan näytteille saatiin noin sata teosta, sekä ammattilaisten että harrastajien. Nyt väki oli paitsi aktiivisesti tutustumassa näyttelyyn myös tuomassa siihen taidetta.

Jotkut ovat ehtineet tulevaa kesää ajatellen harmitella, etteivät kaikki voi nyt teoksillaan osallistua. Tämä kertoo, että innostusta riittänee tuleville vuosillekin. Ja jatkoideoitakin on heitelty, kuten voisiko näyttelyn kyljessä olla musiikkia tai muita esityksiä.

Tämän vuoden näyttelyyn kaupunki on varannut 45 000 euroa. Kokonaisbudjetti lähentelee ensimmäisen vuoden tasoa, mutta silloin avustusta saatiin yli puolet Taiteen edistämiskeskukselta. Toisena vuonna kaupunki oli taustatukena ja myönsi 1000 euroa kulttuuriavustusta.

Paikallisilta on noussut kysymys, voisiko kaupunki tukea rahallisesti enemmän myös vapaaehtoisvoimin järjestettävää näyttelyä.

Koivukujan näyttely vaikuttaa monella tavalla, taidekasvatuksena ja yhteisöllisyytenä, yhteisen hyvän tekemisenä sekä lähi- ja matkailuympäristön viihtyisyyden lisääjänä, ajankohtaisten aiheiden kommentoijana ja ajatusten ja tunnelmien herättäjänä.

Lapset ja nuoretkin ovat olleet innokkaasti teoksiin tutustumassa puhumattakaan aikuisista ottamassa selfieitä pandojen, hirven, joutsenen ja muiden taidehahmojen kanssa.

Mutta mitä onkaan odotettavissa tänä kesänä? Se selviää jo seuraavassa kuussa. Sen verran tiedetään, että teema Laulava luontoni vienee ainakin luontosuhteen äärelle.