Veikko vastaa

Terve, lukijat. Vielä pari sanaa putoilevista palloista, kun asia kiinnostaa. Kiinnostihan se myös Galileo Galileita ja Isaac Newtonia.

Todistaakseen teorian Apollo 15:n komentaja David Scott teki Kuussa käväistessään klassisen kokeen, jossa hän pudotti kädestään vasaran ja linnunsulan. Ne putosivat maahan yhtaikaa. Siis kuuhun, piti sanomani.

Erisuuruiset rautapallot, höyhenet ja laskuvarjohyppääjät putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti, koska nopeuteen ei vaikuta massa, vaan vain maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys.

Kappaleen massa kerrottuna putoamiskiihtyvyydellä on kappaleen paino, ja se on voima. Ilmassa sitä vastaan vaikuttaa ilmanvastuksen voima. Ilmanvastus riippuu kappaleen nopeudesta, muodosta ja poikkipinta-alasta.

Mitä isompi ilmanvastuksen voima on suhteessa putoavan kappaleen painoon, sitä enemmän se hidastaa putoamista. Kun voimat ovat yhtä suuret, vauhti ei enää kiihdy.

Tästä johtuu ero painavan ja kevyen hyppääjän vauhdissa, jos he ovat samankokoisia ja samassa asennossa. Entä alkuperäisen kysymyksen lentokoneesta pudotettavat kilon ja 200 gramman pallot?

Vaikea sanoa, kun emme tiedä pallojen kokoa ja ilmanvastusta.

Pakkaset toivat sääkysymyksiä. Pakkasfriikki mummeli kysyy, mistä sisällä oleva ilmapuntari tietää sään vaihtelut.

Ilmanpaine on ilmakehän yläreunaan ulottuvan ilmapylvään paino pinta-alayksikköä kohden. Puntarilla siis punnitaan ilmaa.

Ilmakehä pyrkii tasapainoon ja korkeapaineen alueelta tuulee matalaa kohti. Laskeva painelukema ennustaa sateisempaa ja tuulisempaa säätä, kohoava paine tyyntä, poutaa ja talvella pakkasta.

Tosi kylmiä kysymyksiä tulee Tapiolta. Kuinka kylmässä sprii jähmettyy? Mitä ainetta ovat johtavuuteen perustuvien digimittareiden anturit? Mitä käytetään lähellä absoluuttista nollapistettä, kun sähkövastus häviää?

Puhdas sprii eli etanoli jäätyy -114,4 asteessa. Vastuslämpömittareissa käytetään lähinnä platinametalleja, kuparia, nikkeliä ja metallioksidien seoksia.

Alimpien lämpötilojen mittaus perustuu 3He-heliumin sulamiskäyrään, vähän keinotekoisesti. Arkikäyttöön riittänee Suomessa kehitetty CBT-mittari, joka perustuu elektronien tunnelointiin ja Coulombin saarroksi kutsuttuun ilmiöön. Sillä päästään noin 20 millikelvinin päähän absoluuttisesta nollasta.

Lopuksi: tiesittehän, että ilmapuntarin keksijänä pidetään italialaista Evangelista Torricellia (1643).

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio