Mainos:

Debatti: Yrittäjän sosiaaliturva muutoksen kourissa

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Vuoden alussa voimaan astuneet muutokset yrittäjien sosiaaliturvaan ovat nousseet puheenaiheeksi ympäri maan. Kysyimme sekä hallituksen että opposition kansanedustajilta mielipidettä asiaan.

 

Hallitus:

Hannakaisa HeikkinenKansanedustaja, KeskustaMaatalousyrittäjä

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen Eduskunta

”Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä myös yrittäjien asema sairaan lapsen hoitoon liittyvissä kysymyksissä tulisi arvioida täyttämään nykyajan vaatimukset."

Oppositio:

Minna ReijonenKansanedustaja, PerussuomalaisetPuoliso toimii kuljetus- ja monialayrittäjä

Kansanedustaja Minna Reijonen Eduskunta

”Perheen niin halutessa vanhempainvapaat on tärkeää pystyä jakamaan vanhempien kesken juuri siten kuin perhe itse haluaa."

 

1.1.1.2020 astui voimaan yrittäjien sosiaaliturvan malli, jossa päivärahan suuruus määräytyy 12 edeltävän kalenterikuukauden tuloja tarkastelemalla. Vanhassa mallissa yrittäjä pystyi vaikuttamaan päivärahansa suuruuteen valitsemalla joko 6 kuukauden, tai 12 kuukauden jakson. Mitä mieltä olette tästä muutoksesta?

Hannakaisa Heikkinen:Työtulon pitäminen oikealla tasolla on tärkeää, koska YEL-työtuloa ei voi nostaa takautuvasti. Tärkeää tämä on äkillisten sairastumisten tai loukkaantumisten yhteydessä. Uudistus ajantasaisti päivärahan suuruuden pohjana olevaa laskentatapaa, koska aiemmin edeltävän vuoden verotuksen YEL-työtulo oli laskennan pohjana. Ajantasaistus liittyy tulorekisterin käyttöönottoon ja sieltä saataviin entistä ajantasaisempiin tulotietoihin. Uudistuksen pyrkimys oli myös yksinkertaistaa päivärahojen määräytymisperusteita ja vaikutuksia on hyvä seurata nyt tarkkaan.

Minna Reijonen: Mielestäni aikaisempi laskentatapa oli yrittäjälle ystävällisempi. Yrittäjien tuloissa voi olla suuriakin eroja riippuen vuodenajoista. Osalla yrittäjistä on esimerkiksi enemmän töitä talvella. Tämä sama asia tulee esille myös kun yritys tekee investointeja. Silloin ei välttämättä voi maksaa itselleen palkkaa, joten nykykäytäntö voi vähentää investointeja. Se ei ole hyväksi yritykselle tai Suomelle.

 

2. Miten valtio voisi tukea yrittäjää, jotta hänen mahdollisuutensa ja oikeutensa jäädä perhevapaalle toteutuisi ja taloudellinen tila turvattaisiin perhevapaiden aikana?

Hannakaisa Heikkinen: Yrittäjällä on mahdollisuus vanhempainpäivärahoihin, joita voi hakea KELA:lta. Äitiysrahaa maksetaan nelisen kuukautta ja sen aikana voi työskennellä normaalisti, jolloin maksetaan vähimmäispäivärahaa. Isä voi puolestaan saada isyysrahaa 54 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan äitiysrahakauden jälkeen ja tämän reilun puolen vuoden jakson voi jakaa vanhempien välillä. Vanhempainpäivärahojen määrä on suuruudeltaan yleensä 70 prosenttia työtulosta, yrittäjällä tämän vuoden alusta eläkevakuutuksen työtulon (ns. YEL-työtulon) mukaan.

Minna Reijonen: Perussuomalaisten esittämässä perhevapaamallissa on pidennetty ansiosidonnainen vanhempainvapaa. Perheen niin halutessa vanhempainvapaat on tärkeää pystyä jakamaan vanhempien kesken juuri siten kuin perhe itse haluaa. Verohelpotukset, kuten esimerkiksi ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttaminen käyttöön olisi hienoa.

 

3. Yrittäjällä ei ole käytössään työaikalakiin sidottua erillistä hoitovapaata lapsen sairastumisen vuoksi. Miten yrittäjävanhemman asemaa voidaan parantaa?

Hannakaisa Heikkinen:Nykyään entisajan turvaverkkoja ei aikuisilla välttämättä ole, jolloin korostuu julkisten palveluiden ja tuen tarve. Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä myös yrittäjien asema sairaan lapsen hoitoon liittyvissä kysymyksissä tulisi arvioida täyttämään nykyajan vaatimukset. Yksi mahdollisuus on myös palkata kotiin hoitaja ja hakea työnantajakustannuksista kotitalousvähennystä.

Minna Reijonen:Kotiapua pitäisi olla saatavilla myös yrittäjille, mikäli lapsi sairastuu. Yrittäjä voi helposti ostaa palveluita toiselta yrittäjältä, mutta muun palvelun osto ilman y-tunnusta olevalta henkilöltä on mutkikasta. Lastenhoidon palkkakustannuksia tulisi olla mahdollisuus vähentää sairasajalta verotuksessa.

 

4. Työntekijän raskaudesta tai lapsen adoptiosta maksetaan työnantajalle 2500 euron vauvaraha kattamaan vanhempainvapaasta aiheutuvia kuluja. Kuuluisiko vauvaraha mielestänne myös yrittäjälle?

Hannakaisa Heikkinen: Vauvarahan ideana on parantaa työelämän tasa-arvoa. Vauvaraha rahoitetaan työtulovakuutuksesta työnantajien maksamalla vakuutusmaksuosuudella. Tuen alkuperäisen tarkoituksen vuoksi ei ole perusteltua luoda järjestelmää, jossa vauvaraha toimisi eräänlaisena äitiysrahan alkusysäyksenä yksinyrittäjille.

Minna Reijonen:Vauvaraha kuuluisi ehdottomasti myös yrittäjille. Esimerkiksi Virossa lapsilisiä korotettiin huomattavasti. Suomen hallitus halusi korottaa lapsilisiä vasta neljännestä lapsesta alkaen. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että lapsilisiä korotettaisiin jo ensimmäisestä lapsesta alkaen, jolloin siitä hyötyisivät kaikki lapsiperheet.

 

5. Nykyään ei ole epänormaalia, että yrittäjä hoitaa lapsiaan, yritystään sekä ikääntyviä vanhempiaan. Mitä mieltä olette vanhempainhoitovapaasta yrittäjille?

Hannakaisa Heikkinen:Vanhempainhoitovapaa vaatisi selvittämistä juuri rahoituksen ja toteutuksen kannalta. Se voisi täydentää esimerkiksi laitos-, omais- ja kotihoitojärjestelmää. Asiaa pitäisi visioida ideatasolta eteenpäin ja selvittää huolellisesti.

Minna Reijonen:Vanhempainhoitovapaaseen tulee panostaa. Omaishoitoa tekevät yrittäjätkin esimerkiksi vanhusten osalta. Olisi järkevää, jos yhteiskunta kompensoisi yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen tulotason laskua.

 

6.Syntyvyys vähenee ja väestö ikääntyy. Miten nuoria yrittäjiä voitaisiin rohkaista ja vakuuttaa, että perhe ja yrittäjyys eivät ole toisiaan poissulkevia asioita?

Hannakaisa Heikkinen: Suomen ikärakenne on muuttunut ja muuttuu lähivuosina entisestään vanhemmaksi. Tämän hoivan rahoittamiseksi tarvitsemme verotuloja. Tällä kaudella hallitus on sopinut satsaavansa voimakkaasti muun muassa päivähoidon kehittämiseen, kuten varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan kohdennettu 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022 ja muut perhepoliittiset satsaukset, jotka koskevat myös yrittäjäperheitä, hyvin osoittavat.

Minna Reijonen:Tulisi saada näkyväksi, että yrittäjyyttä ja perheasioita tuetaan esimerkiksi auttamalla eläkekertymässä. On selvitettävä mahdollisuus lievittää äitiys- ja vanhempainlomakauden ajalta palkatun henkilön sivukuluja, kuten sotemaksuja.

 

7.Terveisiä savolaisille yrittäjille.

Hannakaisa Heikkinen: Yrittäjän arki on usein kiireistä aherrusta ja vaivannäköä. Arvostan kutakin oman intohimonsa ääressä työskentelevää, Suomeen työpaikkoja luovaa ja itsensä työllistävää korkealle. Yrittäjien merkitys paitsi valtakunnallisesti, etenkin paikallisesti on valtavan suuri. Jos voin valtiopäiviltä käsin jotenkin yrittäjiä auttaa, olkaa rohkeasti yhteydessä!

Minna Reijonen:Mielestäni alueen yrittäjät ovat tiedottaneet ansioituneesti yrittäjien asioista päättäjien suuntaan. Tiedottamista onkin tärkeää jatkaa, jotta Etelä-Suomessa ymmärretään, että yrittämisen edellytykset ovat hankalammat muualla Suomessa. Hallitus täytyy saada ymmärtämään, että esimerkiksi polttoaineveron korotukset, elinkustannuksien nousut ja mahdolliset muut tulevat veronkorotukset tekevät hallaa haja-asutus-Suomen yrityksille ja maamme kilpailukyvylle. Yrityksien pysyminen Suomessa on meidän etumme. Pohjois-Savoon olisi hyvä saada houkuteltua isoja toimijoita.

 

Yrittäjät on mukana Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka valmistelee perhevapaauudistusta. Työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan malli on yrittäjille niin hyvä, kuin EU-direktiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta voi saada aikaan.

Valmisteltavana on malli, jossa molemmille vanhemmille tulisi oma 164 päivän kiintiö, josta voisi luovuttaa toiselle 69 päivää. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita siis pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta, kuten hallitusohjelmassa edellytetään. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle tulisi 30 päivän raskausrahakausi.

 Joustoja kaavaillaan niin, että vapaita voisi esimerkiksi pitää nykyistä useammassa osassa ja jaksossa.

– Joustot mahdollistaisivat myös yrittäjille paremmin perhevapaiden pitämisen, Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan joustot kuuluvat työntekijöillekin, kunhan niistä sovitaan työpaikalla. Tätä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Kotihoidontuki jatkuu hallitusohjelman mukaan nykymuotoisena. Yrittäjät kuitenkin toivoo, että joustoja lisättäessä lastenhoidontukijärjestelmää muutettaisiin niin, että myös lastenhoidon voi järjestää työskentelyjaksoilla.

–  Tämä on tärkeää, jotta yrittäjä voisi oikeasti hyödyntää päivärahajärjestelmään mahdollisesti tulevat joustot.

Varhaiskasvatusoikeuden varhentamista emme aja, Hellstén linjaa.

Hellstén muistuttaa, että päätöksiä ei vielä ole tehty. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta.

Tiedote julkaistu 5.2.2020.